Yrittäjyystekoja kyliltä kaupunkeihin!

Yrittäjän päivä 5.9. lähestyy. Mikä on sinun yrittäjyystekosi? Julkaise helmesi!

YES haastaa kaikki suomalaiset koulut tekemään yrittäjämäisiä tekoja, tapahtumia ja tempauksia.

Tyyli ja tapa on vapaa, mutta ideoiden toteuttamisessa pääroolissa ovat oppilaat ja opiskelijat. Innosta nuoria yrittämään tai tehkää yhdessä luokkana: teko voi olla aamunavaus yrittäjyydestä, teematunti, yrityskummin hankinta, yhteistempausyrityksen kanssa tai yritysvierailu – tai jotain aivan uutta!

Yrittäjyystekojen helmistä nauha!

Kertokaa yrittäjyysteostanne osoitteessa yes-keskus.fi/helminauha ja näyttäkää muille mallia! Jokainen teko on helmi – miten pitkän helminauhan saamme yhdessä rakennettua?

Kaikkien helmensä julkaisseiden kesken arvotaan Nordic Business Forumin yrittäjyystempaus omalla koululla sekä muita palkintoja. Palkinnot arvotaan Yrittäjän päivän viikon (vk 36) jälkeen.

Lähde: YES-keskus

SkillPixels tähtää maailman ykköseksi opetuspeleissä

Math Elements palkittiin huhtikuussa Suomen parhaana digitaalisena oppimispelinä eOppimiskeskus ry:n järjestämässä kilpailussa. Asiasta uutisoi Good News from Finland -verkkosivusto. Lisäksi peli voitti kansainvälisen World Summit Awards -kilpailun Suomen osakilpailun.
Suomalainen SkillPixels lähtee viemään digitaalista matematiikkapeliään maailmalle. Tavoitteena on rakentaa kansainvälinen tuoteperhe, joka kannustaa lapsia oppimaan oman lahjakuutensa mukaan.

Tablettilaitteille kehitetty Math Elements -matematiikkapeli on suunnattu esikoululaisille ja peruskoulun 1.—2. luokkalaisille. Pelissä seikkailee monenlaisia eläinhahmoja, joille pelaajien tulee opettaa matematiikkaa. Oppimiaan taitoja hahmot pääsevät testaamaan kilpailemalla toisia hahmoja vastaan.

— Vastaanotto on ollut hyvin innostunutta. Peli perustuu ajatukseen siitä, että lapset oppivat parhaiten opettaessaan toisia, SkillPixelsin kehitysjohtaja Kaius Thiel kertoo.

Pelissä hyödynnetään SkillPixelsin perustajan Harri Ketamon kehittämää tekoälyä. Analytiikan avulla peli tunnistaa pelaajan oppimistyylin ja käyttämän strategian. Tätä tietoa käytetään pelaajan oppimisen maksimoimiseen. Myös mahdolliset heikkoudet tunnistetaan ja näiden sisältöjen omaksumista tuetaan.

Pelissä on yhteensä 100 tasoa, jotka vastaavat Suomen virallista matematiikan opetusohjelmaa. Yritys käykin parhaillaan koulujen kanssa keskusteluja pelin tuomisesta kaikkien alakoululaisten saataville.

Etuna Suomen koulutusjärjestelmän tunnettuus

Ilmaisen prototyypin jälkeen Math Elementsin maksullinen versio julkaistiin Applen sovelluskaupassa EU-alueella ja Yhdysvalloissa huhtikuussa 2013. Seuraavaksi peli lanseerataan muun muassa Venäjällä ja Lähi-Idässä, ja pikkuhiljaa ympäri maailman. Koska pelissä ei ole oikeastaan kielellisiä ohjeita, SkillPixels uskoo pelin istuvan hyvin eri kulttuureihin.

— Suomen koulutusjärjestelmän tunnettuus maailmalla on meille etu pelin markkinoinnissa. Viimeksi katsoessani olimme Suomen AppStoressa opetuspelien ykkönen. Tavoitteena on saavuttaa sama myös muualla maailmassa, Thiel kommentoi yrityksen suunnitelmia.

Opetuspelit on hyvin kilpailtu markkina, mutta SkillPixels uskoo omaavansa muutamia valttikortteja.

— Pyrimme huomioimaan lapsen oppimisprofiilin eli tavan oppia. Lapsi voi harjoitella taitojaan niin kauan kuin haluaa, eikä kilpailuihin ole pakko osallistua. Jotkut lapset taas haluavat kokeilla heti taitojaan kilpailuissa.

Yritys aikoo kehittää usean pelin kokonaisuuden, joka kattaa kaikki eri lahjakkuuden lajit. Näitä ovat muun muassa musikaalinen, visuaalinen ja interpersonaalinen lahjakkuus.

— Olen taustaltani psykologi, ja haluan kehittää pelejä, jotka auttava lapsia löytämään omat vahvuusalueensa. Lapsen tulisi saada pienestä asti onnistumisen kokemuksia oman lahjakkuutensa tasolla. Samalla tulee toki vahvistaa heikkoja alueita, niitäkään ei voi unohtaa, Thiel kuvailee.

Yritys viimeistelee tällä hetkellä pelistä Windows Phone -matkapuhelimille suunnattua versiota, joka julkaistaan syksyllä.

www.skillpixels.com

Kuva: Skillpixels

Innolukio starttaa!

Innolukio starttaa perjantaina 30.8 kello 13!

Lukiolaisille suunnattu idea- ja innovaatiokilpailu, Innolukio, starttaa perjantaina kello 13. Innolukion esittelyvideo, uusi nettisivuilme ja yhteistyökumppaneiden tehtävät julkistetaan osoitteessa www.innolukio.fi

Innolukio entistä isompana

Tänä vuonna Innolukio pyrkii aktivoimaan tuhansia suomalaisia lukiolaisia. Innolukioon osallistuminen on helppoa ja täysin ilmaista. Kaikki ratkaistavat haasteet ja tehtävät löytyvät Innolukion nettisivuilta ja omat ideat ja ratkaisut voi myös jättää sivuston kautta arvioitavaksi.

Koko Innolukiotiimi toivottaa jokaiselle lukiolle menestyksekästä kilpailukautta!

Innolukion yhteistyökumppaneita tänä vuonna ovat:

Nuorille. Nyt! haastaa suomalaiset toimimaan nuorten hyväksi

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on mukana Yleisradion 28.8. alkavassa Nuorille. Nyt! -kampanjassa.

Kymmenviikkoisen kampanjan tavoitteena on löytää suunta ilman työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa oleville 15–25-vuotiaille nuorille, saada yritykset tarjoamaan 10 000 harjoittelu- ja työpaikkaa sekä löytää 2000 aikuista tukihenkilöä ohjaamaan nuoria.

Kampanjasivusto www.nuorillenyt.yle.fi sekä Ylen ohjelmat pureutuvat kampanjan ajan syrjäytymisen taustatekijöihin ja seurauksiin viikoittain vaihtuvin teemoin.

TATin tuottama Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu on mukana Nuorille. Nyt! -kampanjasivuston nuorille suunnatussa osiossa ammattiesittelyvideoilla ja Duunikone-ammatinvalintatestillä.

Tutustu kampanjaan Yleisradion sivuilla.

Lisätietoja:

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja
liisa.tenhunen-ruotsalainen@tat.fi
040 545 2198

Monikulttuuriset nuoret kertovat, millaista on opiskella eri kouluasteilla

Kunkoululoppuu.fi -sivustolla on maanantaina 26.8. julkaistu kahdeksan uutta opiskelijaesittelyvideota. Videot on tuottanut Taloudellisen tiedotustoimiston koordinoima Samalle viivalle ESR-hanke.

Videoilla eri koulutusasteilla opiskelevat monikulttuuriset nuoret kertovat valinnoistaan ja opiskelukokemuksistaan, ja antavat muille maahanmuuttajataustaisille nuorille vinkkejä Suomessa opiskeluun. Mukana on yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita, lukiolaisia ja ammattiopistolaisia. Videot ovat nähtävissä Samalle viivalle -hankkeen osiossa Kunkoululoppuu.fi -sivustolla.

Samalle viivalle – monikulttuuriset nuoret paremmin eväin työelämään -hankkeen tavoitteena on antaa tukea maahanmuuttajataustaisille nuorille perusopetuksen nivelvaiheessa. Innostamalla nuoria, lisäämällä työelämätietämystä ja kertomalla uramahdollisuuksista nuoret voivat hyvissä ajoin tutustua eri aloihin ja punnita omia vaihtoehtoja. Lisäämällä tietoa voidaan myös vähentää opintojen keskeyttämistä tai nuorten syrjäytymistä.

Lisätietoja:

Mehdi Arai, viestintäsuunnittelija
0400 154 833
mehdi.arai@tat.fi

Evelyn Sõer, projektipäällikkö
040 450 9097
evelyn.soer@tat.fi

http://www.tat.fi/samalleviivalle/
http://kunkoululoppuu.fi/ammattiin/opiskelu/samalle-viivalle/

TATtalks - Monikulttuuriset nuoret ja työelämä

Taloudellisen tiedotustoimisto TATin ensimmäinen monikulttuurisuuteen paneutunut TATtalks-tilaisuus oli Hakunilan koulun upeassa auditoriossa. Ohjelma keskittyi Samalle viivalle ESR –hankkeen kuulumisiin ja monikulttuuriseen työelämään. Ensiesittelyssä olivat hankkeen tuottamat opiskelijaesittelyvideot, joissa pääosassa ovat monikulttuuriset nuoret itse.

Niin yhteiskunnassa kuin koulussa ja työelämässä on siirrytty maahanmuuttajateemasta monikulttuurisuusteemaan. Kyse ei ole enää maahanmuuttajista vaan monikulttuurisista yhteisöistä ja yksilöistä. Ihmisillä on enemmän verkostoja ympäri maailmaa ja niitä hyödyntävät niin nuoret kouluissa kuin työntekijät töissä.

TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen valaisi miten hanke on saanut alkunsa. Työ aloitettiin tutkimalla maahanmuuttajanuorten työelämäasenteita. Tutkimuksen tulokset herättivät toimimaan nuorten koulutus- ja uravalintojen tukemiseksi.

Sirpa Huuskonen, ISS:n henkilöstöjohtaja, kertoi käytännön työssä huomanneensa, että monimuotoinen työyhteisö toimii hyvin kun työtä tehdessä ei kiinnitetä liikaa huomiota kenenkään kansalliseen alkuperään. Huomiota kannattaa kiinnittää kuitenkin perehdytysvaiheessa, sillä on erilaisia oppimis- ja työskentelytapoja.

Samalle viivalle –hanke on kehittänyt koulujen ja yritysten yhteistyöhön kymmenkunta toiminnallista mallia. ”Nyt keskitymme koulutusten kautta jakamaan näitä työkaluja. Syksyllä koulutuksia on muun muassa Rovaniemellä, Joensuussa ja Kajaanissa”, tiedotti projektipäällikkö Evelyn Sõer.

Tilaisuuden kohokohta olivat opiskelijaesittelyvideot, joissa nuoret kertovat omin sanoin eri kouluasteista. Videoita katsomalla selviää esimerkiksi paljonko kirjat maksavat, mitä pääsykoe vaatii ja millainen ilmapiiri on ammattikoulussa, lukiossa tai yliopistossa. ”Näin haluamme välittää yläkoululaisille tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista”, selvensi Mehdi Arai, hankkeen viestintäsuunnittelija.

Vaikka videoissa esiintyvät muualta muuttaneet nuoret, innostuivat opinto-ohjaajat niistä laajemminkin: ”aion näyttää näitä kaikille, niissä on hyvä rakenne ja ne sopii nuorille hyvin” oli osallistujien palaute. Tämä kuvastaa hyvin myös Samalle viivalle -hankkeen lähtökohdan kehittämistyössä, tuotteet suunnitellaan kaikille ja kerrotaan mistä oikeasti on kyse monikulttuurisessa työelämässä.

Lisätietoja:

Mehdi Arai, viestintäsuunnittelija
0400 154 833
mehdi.arai@tat.fi

Evelyn Sõer, projektipäällikkö
040 450 9097
evelyn.soer@tat.fi

Miksi logistiikkaa opiskellaan lukiossa?

Suomen toinen logistiikkaa kurssivalikoimassaan tarjoava lukio on Kuusankosken lukio. Logistiikkakurssit on rakennettu käytännön läheisiksi ja työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena on antaa lukiolaisille kuva siitä, mitä logistiikka oikeasti on. Teoria pyritään pitämään mahdollisimman pienessä roolissa kursseilla ja esimerkiksi vierailut logistiikka-alan yrityksiin ovat isossa osassa kokonaisuutta.

Kuusankosken lukion opo Lasse Valjakka on kurssien vastuuopettaja. Lasse osallistui itse viime syksynä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Logistiikan perusteet- opintojaksoon ja päivitti omaa logistiikkaosaamistaan hyvissä ajoin ennen lukiossa alkavia kursseja.

”Kurssille osallistuminen oli täysin extraa. Mutta innostus asiaan oli kova ja halusin oppia logistiikasta lisää, Lasse kertoo. Yhdessä Lassen ja koulun rehtorin Riitta Mutrun sekä projektissa mukana olleiden yhteistyötahojen kanssa on suunniteltu kolmen logistiikkakurssin kokonaisuus, joka näkee päivän valonsa syksyn 2. jaksosta alkaen. 

Logistiikka jalkautuu lukioon –tilaisuus oppilaille ja opettajille

Aurinko paistoi ja lämmitti, kun logistiikka jalkautui Kuusankosken lukioon 29.8. Logistiikkakurssien suunnittelussa ja tulevissa toteutuksissa mukana olevat yritykset ja organisaatiot saapuivat ”potkaisemaan” käyntiin koulun logistiikkateeman.  Tilaisuuden avasi TNT Suomen toimitusjohtaja Åke Blomqvist, joka puhui lukioikäisille elämänsä ensimmäistä kertaa: ”Ala tarvitsee nuorta verta. Työvoimapula uhkaa tulevaisuudessa ja nyt on viimeistään se hetki, jolloin jokaisen alan yrityksen täytyy alkaa tekemään yhteistyötä koulujen kanssa ja olla mukana tällaisissa hankkeissa. Logistiikka-alahan on seksikästä, sen me alalla työskentelevät tiedämme, mutta se tieto pitää saada vietyä kentälle eli näille nuorille.” 

Tilaisuudessa logistiikan näkymiä Kouvolan alueella valotti Kouvola Innovationin (Kinnon) toimitusjohtaja Asko Pesonen. Kouvolan kaupungin strategiassakin logistiikka on vahvasti esillä.

Mukana kick offissa olivat alan yrityksistä TNT:n lisäksi Schenker, Easmar Logistics ja VR Transpoint. Logistiikan opintoja tarjoavat oppilaitokset, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, kertoivat oppilaille logistiikka-alan koulutusvaihtoehdoista lukion jälkeen. Koulun 145 oppilasta (1. ja 2. vuosikurssilaiset) saivat tietää millaista logistiikan parissa työskentely on ja millaisia yrityksiä Kouvolan alueella toimii. Karjalan Prikaati osallistui näkyvästi päivään tuomalla paikalla kalustoa ja kertoi tarkemmin siitä, mitä koulutusta Puolustusvoimissa on mahdollista saada logistiikan saralla.

Kuusankosken kick off- päivään osallistui myös Paavo Pollari, 17-vuotilas lukiolainen. Hän valitsi uutena kurssitarjontaan tulleen logistiikan alustavasti jo keväällä. ”Kansainvälisyys kiinnostaa ja siksi logistiikka tuntuu sopivalta valinnalta ehkä myös tulevaisuutta pitemmälle ajatellen”, sanoo Paavo. Logistiikka jalkautuu lukioon -päivässä tuli muutamia uusia juttua esille ja Paavon mukaan päivä valoi bensaa liekkeihin logistiikan opiskelua ajatellen. Paavon logistiikan opiskelu- ja koulukuulumisia voimme seurata vielä tarkemmin syksyn aikana.  

Miksi logistiikkaa lukiossa?

Logistiikka-alalla on tulevaisuudessa tarjolla jopa 10 000 työpaikkaa vuosittain mm. eläköitymisen takia. Ala on yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä ja sopii näin yleissivistävänä aineena lukioon mainiosti. Kauppa ja teollisuus ovat logistiikan suuria asiakkaita ja logistiikan toimivuus on Suomen ulkomaankaupan perusjalka.

Työelämän mukana olo koulun toiminnassa tuo oppilaille verkostoja ja valmiuksia työelämätaitojen kehittämiseen. Vastaavanlaisen yhteistyön myötä työelämä ja koulu eivät välttämättä olekaan enää kaksi niin eri maailmaa.   

Teksti ja kuvat:

Marika Mertala
projektipäällikkö, logistiikka-ala
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Innostu, inspiroidu, ideoi – se on Innolukio!

Innolukio on lukiolaisille suunnattu ideointikilpailu, jossa nuoria kannustetaan ratkomaan yritysten ja yhteisöjen antamia tehtäviä ammattilaisten ohjauksessa. Kilpailussa on mukana yhteensä kymmenen tehtävää, joita lukiolaiset voivat ratkoa joko yksin tai ryhmissä.

Innolukio-kilpailu 2013 käynnistyi perjantaina 30.8, jolloin tehtävät ja uudet verkkosivut julkaistiin. Innolukion avajaisvideolla muun muassa pääministeri Jyrki Katainen kannustaa nuoria innovaatioiden pariin – unelmoimaan ja menestymään.

– Suomi vaatii innovatiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat kokeilla ja ylittää rajojaan, ottaa riskejä ja samalla luoda jotain uutta sekä toteuttaa itseään, toteaa Katainen videolla.

Viime vuoden Innolukion voittaja Perttu Pölönen puolestaan kertoo saaneensa kilpailusta tukea ja kannustusta jo pari vuotta mielessä muhineen idean kehittämiseen. Nyt Pölösen innovaation ympärille on pystytetty oma yritys.

Kilpailukausi kestää syyslukukauden ja syntyneet ideat jätetään asiantuntijaraadin ja yritysten arvosteltavaksi 15.12 mennessä. Tätä ennen kilpailijoiden on mahdollista jättää ideansa asiantuntijoiden kommentoitavaksi Innovaatiokoneeseen. Ammattilaisten kommenttien avulla ideaa voi jalostaa lopulliseen huippuunsa ennen palautusta. Palkintojenjaossa tammikuussa 2014 palkitaan inspiroivimmat ja kekseliäimmät ideat. Palkintoina on tarjolla muun muassa rahaa, pitchaus-mahdollisuuksia, valmennuskursseja, laitepalkintoja sekä kesätyömahdollisuuksia.

Myös Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on mukana kilpailussa omalla tehtävällään. Tänä vuonna nuorilta pyydetään ideoita innostavan virtuaalivierailun käsikirjoittamiseen. Kuka olisi mukaansatempaava etävierailija, mistä hän puhuisi ja mitä ensimerkkejä antaisi? Lue koko tehtävä Innolukion verkkosivuilta ja kerro oma ideasi!

www.innolukio.fi

Energialähettilään matka alkoi - ensimmäinen etappi Kittilässä

Maailman parhaaksi pätkätyöksi kutsuttuun EnergyVaasan energialähettilään tehtävään valittu 26-vuotias Pentti Itkonen lähti viime viikolla kaksi kuukautta kestävälle matkalle maailman ympäri. Energialähettilään matkaohjelman fokus on johtavien suomalaisten cleantech-yritysten toimintaan ja sen vaikutuksiin tutustuminen kymmenessä eri kohteessa.

Suomen lähetystöt eri maissa sekä Kauppakamarin kansainvälinen Finncham-verkosto osallistuvat myös energialähettilään ohjelman toteuttamiseen. Yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön tuloksena syntyy mukaansatempaava matkakertomus eri maiden energia-alasta ja sen erityispiirteistä sekä suomalaisen cleantechin menestyksestä maailmalla.

Matkaan lähtevä energialähettiläs suuntaa ensimmäisenä Kittilään tutustumaan siellä toimivaan Euroopan suurimpaan kultakaivokseen. Kullan louhiminen ja rikastaminen kuluttaa paljon sähköä, ja ABB:n ratkaisuilla kaivoksesta on saatu entistä energiatehokkaampi.

– Energia on kullankallista, kultakaivoksen vuosittainen energiankulutus vastaa 5 000 kotitalouden kulutusta. ABB on kartoittanut kaivoksen energiavirtoja ja toimittanut muun muassa taajuusmuuttajia ja sähkömoottoreita, joiden avulla kaivostoiminnan energiatehokkuutta voidaan parantaa ja sähkönkulutusta vähentää, teknologiajohtaja Heikki Uusitalo ABB:ltä sanoo.

Kittilästä lähettilään matka jatkuu Norjaan, USA:aan, Ecuadoriin, Brasiliaan, Espanjaan, Thaimaahan, Intiaan, Kiinaan ja Tunisiaan. Suomeen energialähettiläs lentää marraskuun alussa.

– Olen aivan käsittämättömän innoissani matkasta ja edessä olevista elämyksistä. Maailmanympärimatka tulee olemaan minulle korvaamaton energia-alan superkoulutus, joka avaa ovia tulevalle uralleni, toteaa energialähettiläs itse.

Myös viime vuoden energialähettiläälle pesti avasi ovia. Viime kesänä energialähettiläänä toiminut Tuomas Vanhanen kirjoittaa parhaillaan diplomityötä ABB:n Medium Voltage Products -yksikössä, jolla on ABB-yhtymässä globaali vastuu sähkönjakeluverkon suojareleiden sekä ohjaus-, automaatio- ja valvontatuotteiden kehittämisestä, myynnistä ja markkinoinnista.

Energialähettiläs valmiina matkaan! (ks. video)

Seuraa energialähettilään matkaa:

• Blogi www.energialahettilas.fi
• Facebookissa www.facebook.com/EnergyVaasa
• Twitterissä www.twitter.com/EnergyVaasa #EnergyAmb
• Videot YouTubessa www.youtube.com/user/EnergyVaasa

Lähde: Teknologiateollisuus ry

Koululaisten laskutaito lisääntyy vuosien mittaan - asenteissa parantamisen varaa

Opetushallitus on tutkinut peruskoululaisten matematiikan osaamisen kehitystä seuraamalla samaa ikäluokkaa alaluokilta päättövaiheeseen. Kansallisessa otoksessa vuosina 2005 – 2012 oli mukana noin 3 500 oppilasta, joita testattiin kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla.

Jari Metsämuurosen toimittama raportti Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten pitkittäisarviointi vuosina 2005–2012 antaa positiivisen kuvan matemaattisten taitojen kokonaismuutoksesta. Yli 92 prosenttia oppilaista paransi selvästi matematiikan osaamistaan vuosiluokkien 3.-9. välillä.

Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuivat kuitenkin pääosin kielteisiksi. Reilulla puolella asenne matematiikan opiskelua kohtaan oli 9. luokalla kielteisempi kuin 3. luokalla, ja vain vajaalla 12 prosentilla oppilaista asenne matematiikan opiskelua kohtaan parani tarkasteluvälillä.

Oppimiseen myönteisesti vaikuttavia seikkoja olivat kotiläksyjen tekeminen, jatkuva läsnäolo koulussa, koulussa viihtyminen ja oppilaiden aktiivinen yhteistyö tunneilla. Lisäksi osaaminen oli parempaa sellaisilla oppilailla, joita ei kiusattu, joiden kotona arvostettiin koulutusta, joiden äidinkielen taso kolmannella luokalla oli opettajan arvion mukaan vähintään ”hyvä” ja jotka eivät tarvinneet tuki- ja erityisopetusta 6. ja 9. luokalla.

Monipuoliset ja oppilaslähtöiset työtavat tukevat matematiikan oppimista

Suurin positiivinen muutos havaittiin sellaisissa opetusryhmissä, joissa sovellettiin monipuolisesti erilaisia luokka-aktiviteetteja ja joissa opettaja käytti oppilaslähtöisiä työtapoja. Oppilaan hyvät oppimisvalmiudet kolmannella luokalla ennustivat osaamisen suurta muutosta. Työrauhaongelmat usein tai joka päivä ehkäisivät oppimista.

Poikien ja tyttöjen ei osaamisen suhteen ole mainittavaa eroa, mutta parhaiden osaajien ryhmässä pojat ovat yliedustettuina. Tyttöjä tässä joukossa oli 37 %, poikia 63 %. Erityisesti ruotsinkielisissä kouluissa sukupuolten välinen ero oli huomattava.

Vaikka kokonaisarviona voidaan todeta, että oppilaiden oppimistulosten erot eivät ole suuria ja koulutuksellinen tasa-arvo maassa on hyvä, ovat yksittäisten koulutuksen järjestäjien väliset erot yllättävän suuria. Erityisesti nämä erot korostuvat vertailtaessa ruotsin- ja suomenkielisiä järjestäjiä. Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huomattavasti enemmän kuin suomenkielisissä kouluissa.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden lähtötaso oli kolmannella luokalla heikompi kuin suomenkielisten, mutta 9. luokan loppuun mennessä ruotsinkieliset olivat osaamistasoltaan hieman suomenkielisiä parempia. Kuitenkin maaseutumaisissa ruotsinkielisissä kouluissa oppilailla on suuri riski saada valtakunnallista tasoa heikompia tuloksia.

Kotiläksyillä on merkitystä

Raportin pohjalta matematiikan osaamisen yleisestä tasosta ja sen muutoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Osaaminen lisääntyy tarkasteluvälillä kokonaisuutena katsoen selvästi. Kuitenkin tulosten perusteella oppilaan omilla toimilla - kotiläksyjen tekemisellä ja ylipäätään koulussa olemisella - on merkittävä vaikutus osaamisen kehittymiseen.

Asenteiden muuttuessa kielteisemmiksi myös osaamisen muutos pienenee. Vaikka matematiikka koetaan hyödylliseksi oppiaineeksi, oppilaat näyttävät menettävän yläkoulun aikana liian helposti uskonsa matemaattisiin kykyihinsä.

Lähde: Opetushallitus 

Torstaina vietetään Yrittäjän päivää

Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain 5. syyskuuta. Päivän tavoitteena on korostaa yrittäjyyden merkitystä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana.

Yrittäjän päivän vietto lähti liikkeelle Helsingissä paikallisen yrittäjäjärjestön aloitteesta 1990-luvun puolivälissä. Päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 1997. Nykyisin toiminnan taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö, jossa ovat edustettuina kaikki elinkeinoelämän järjestöt. Säätiön puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Riitta Antinmäki. 



Yrittäjän päivä on kasvanut monipuoliseksi valtakunnalliseksi teemapäiväksi, jota vietetään ympäri maan lukuisissa paikallisten yrittäjien, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistilaisuuksissa. Tapahtumien kirjo on laaja aamubrunsseista yrittäjäiltamiin sekä nuorten yrittäjyysleireistä yritysvierailuihin. Nuorille yrittäjyyttä esitellään varteenotettavana uravaihtoehtona. 



Tämän vuoden pääjuhlaa vietetään Helsingissä ja juhlan järjestelyistä vastaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuudessa esittää elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Kutsuvierastilaisuuden avaa EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Esa Kiiskinen. Tilaisuuden muita puhujia ovat muun muassa toimitusjohtaja Jyri Häkämies sekä yrittäjät Kim Väisänen ja Johanna Ikäheimo. Päätössanat lausuu EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila. 



Suomalainen yrittäjä on päivänsä ansainnut ja tämän vuoksi liput liehuvat syyskuun 5. päivänä.

www.yrittajanpaiva.fi

Sixten Korkman: Tärkeintä on innostus työhön

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman vakuuttaa, että tekemällä rohkeita päätöksiä Suomen vaikea talousyhtälö saadaan ratkaistua. Hän korostaa työn, osaamisen ja innostuksen merkitystä, ja näkee erityisesti nuorissa ilahduttavaa yrittäjyyden henkeä.

Sixten Korkman oli vieraana TATin ensimmäisessä Talous ja työelämä -sarjan webinaarissa 4. syyskuuta 2013. Haastattelijoina toimivat vararehtori Mikko Hakala sekä opiskelija Mika Savolainen Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta.

Ilman työtä ei ole hyvinvointia

Korkman uskoo hyvinvointiyhteiskuntaan yhdistettynä toimivaan markkinatalouteen: koulutuksen ja turvallisuuden tarjoamiseen ihmisille sekä taloustermein ilmaistuna kustannustehokkaaseen riskien jakamiseen. Hänen mukaansa hyvinvointivaltiot sijoittuvat kilpailukykyvertailuissa hyvin siitä huolimatta, että korkea verotus voi olla haitaksi kansainvälisessä kustannuskilpailussa.

Työ on Korkmanin puheissa toistuva teema. Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi tarvitaan laajaa veropohjaa, minkä vuoksi työn tekemistä tulee lisätä ja työuria pidentää muun muassa eläkeikää nostamalla.
– Elämme pidempään, niin voisi ajatella että olisimme myös työelämässä pidempään, Korkman sanoo.

Opiskeluaikoja pitäisi saada lyhennettyä, ja professorin mielestä varusmiespalvelustakin ”voi jossain vaiheessa alkaa kyseenalaistaa”. Hän muistuttaa, että myös laajamittainen downshiftaus johtaa hyvinvointivaltion romahtamiseen.

Työssä voi toteuttaa itseään

Nuorisotyöttömyyden taustalta löytyy vaikean suhdannetilanteen lisäksi muun muassa poikia, jotka eivät löydä työtä pelkällä peruskoulupohjalla. Ratkaisuksi Korkman toivoo Suomeen laajempaa oppisopimuskoulutusta Tanskan mallin mukaisesti.

Osaamiseen kannattaa Korkmanin mukaan panostaa, mutta hän ei pidä ylioppilastutkintoa tai korkeakoulutusta itseisarvoisen tärkeänä. Putkimies voi ansaita paremmin kuin tohtoriksi väitellyt taloustieteilijä.

– Tärkeintä on se, että tietää mikä on oma juttu.

Korkman on ilahtunut, että erityisesti nuorten keskuudessa näkee yhä enemmän todellista yrittäjähenkeä.

– Sellaisia näkee muun muassa tuolla Aalto-yliopiston käytävillä.

Hän pitää yrittäjyyttä hienona itsensä toteuttamisen mahdollisuutena.

Suomalaisilta vaaditaan rohkeutta ja kipinää

– Noudatan periaatetta, että hallitusta pitää haukkua aina kun voi, ja melkein aina voi, Korkman vitsailee.

Hänen mukaansa Suomen hallitus vitkasteli vaikeiden päätösten tekemistä, vaikka jo pitkään on ollut tiedossa, että ongelmat ovat kasautumassa. Nyt kestävyysvajeen korjaamiseen on vihdoin tartuttu. 

Epäröinnin takana on äänten menettämisen pelkoa. Korkmanin mukaan Suomen on valittava uudistumisen ja surkastumisen välillä, mikä voi toisinaan tarkoittaa, että hallituksen on käveltävä saavutettuja etujaan suojelevien ryhmien yli.

– Yhteinen etu on tärkeämpi, professori muotoilee.

Jatkossakin osaamiseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin on tärkeää panostaa, samoin kilpailukyvyn parantamiseen. Erityisesti Korkman toivoo suomalaisilta innostuneempaa, avoimempaa ja suvaitsevaisempaa suhtautumista asioihin – tietynlaista kipinää.

– Nämä ovat loppujen lopuksi tärkeämpiä asioita kuin talouden yksityiskohdat.

Edessä voi olla taloudellisesti muutama kurja vuosi, mutta surkutteluun ei professorin mielestä ole syytä: Suomen on useissa kansainvälisissä vertailuissakin todettu olevan yksi maailman parhaista maista.

Teksti: Emilia Erkinheimo

Uutta opetusmateriaalia koulutus- ja uravalintojen ohjaukseen

Millaisista työpaikoista oppilaat unelmoivat? Mitkä asiat vaikuttavat nuorten uravalintoihin? Näihin kysymyksiin voi hakea oppilaiden kanssa vastauksia Unelmien työpaikka -oppitunnilla.

Unelmien työpaikka -oppituntia varten tuotetun opetusmateriaalin tarkoituksena on antaa opettajille välineitä ammatinvalinnan ohjaukseen. Oppitunti soveltuu yläkoulu- ja lukioikäisille.

Aineistoon sisältyvät oppitunnilla näytettävät kalvot sekä opettajien työtä helpottamaan laadittu tuntisuunnitelma, johon tunnin kulku eri vaiheisiin liittyvine tavoitteineen on kirjattu valmiiksi.

Oppitunnin voi toteuttaa 45, 75 tai 90 minuutissa. Tunnilla oppilaat pohtivat unelmiaan, vahvuuksiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Oppitunnilla tehdään pari-, ryhmä- ja yksilötyöskentelyä sekä mielikuvamatka.

Aineiston ovat tuottaneet yhteistyössä Nuorten Akatemia ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Lataa Unelmien työpaikka -opetusmateriaalit:

• Unelmien työpaikka (pdf)
• Unelmien työpaikka -aineiston opettajan materiaali (pdf)

Yrittäjän päivän pääjuhla Helsingissä viritti uskoa tulevaan

– Nyt pitää rohkaista yrittäjiä, joilla on uskoa tulevaisuuteen, sanoi kauppias Esa Kiiskinen avatessaan valtakunnallisen Yrittäjän päivän pääjuhlan Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Ilman yrittäjiä ja yrityksiä ei mikään kansakunta ole koskaan kasvanut tai voimistunut.

– Suomi tarvitsee yrittäjiä tekemään tätä maan kannalta visionääristä ja arvokasta työtä. Yrittäjät luovat omalla näkemyksellään ja työllään todellista muutosta ympärilleen, sanoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tuodessaan valtiovallan tervehdyksen juhlaan.

Suomeen pitäisi luoda 200 000 uutta yksityisen sektorin uutta työpaikkaa vuosikymmenen aikana, jotta hyvinvointivaltio pysyy pystyssä.

– Tähän urakkaan tarvitaan monta työllistävää yrittäjää. Jotta yrittäjyyden arvo muistettaisiin ja kyettäisiin valamaan yrittäjiin positiivista uskoa, vietetään Suomessa 5.9. kansallista Yrittäjän Päivää. On suhdanne mikä tahansa, ketterimmät yritykset menestyvät, Vapaavuori sanoi.

Blancco, Joensuu ja tyhjää tuli

– Olen Alexander Stubbia suurempi EU:n rakastaja , sanoi joensuulaisen Blancco Groupin toimitusjohtaja Kim Väisänen, jonka yritystarinan kerronta piti yleisön hereillä.

Blanccon sydän, 13 kansalaisuuden tuotekehitys on Joensuussa ja hermosto on maailmanlaajuinen. Blanccon edistyksellisillä tiedonhävitysratkaisuilla on miljoonia käyttäjiä eri puolilla maailmaa.

Kim Väisäsen vinkki kansainvälistyville yrityksille on, että vaikeudet kannattaa hankkia läheltä.

– Ei kannata perustaa tytäryhtiötä Brasiliaan, jos sivukulut ovat 103 prosenttia. Samankokoiset yritykset tekevät parhaiten yhteistyötä. Tärkein menestymisen edellytys yrittäjällä on tehdä jotakin toisin kun muut, opasti Kim Väisänen punaisissa housuissaan.

Kasvu on intohimomme ja leikkikenttänä koko maailma

– Kasvu on intohimomme, ei pelkästään numeroina, vaan Rovaniemen ja Lapin kasvu. Olemme vastuullisia ja joustavia, sanoi Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo.

Lappset Group on vuosia panostanut voimakkaasti kansainvälisille markkinoille ja vientiä suuntautuu jo noin 50 maahan. Konsernin liikevaihdosta tulee nykyisin 65 prosenttia ulkomailta. Lappsetin unelma on kutsua kaikenikäiset ihmiset ulos.

Leikki on Lappsetille työtä, mutta käyttäjille halutaan tarjota aktiviteettipuistoissa hauskuutta, rentoutta, seikkailua, innovatiivisuutta ja kehittymistä. Lappsetin yksi menetystekijöistä on design.

Vuonna 2011 Lappset Group Oy solmi yhteistyösopimuksen Rovio Oy:n kanssa Angry Birds -aktiviteettipuistojen suunnittelusta ja toimittamisesta maailmanlaajuisesti. Merkittävä läpimurto tapahtui kesäkuussa 2012, kun Lappset ja Rovio solmivat yhteistyösopimuksen Angry Birds  -puistojen toimittamisesta Kiinaan Hainingin ja Chengdun kaupungeille.

Suomi tarvitsee lisää pk-yrityksiä

Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on merkittävästi pienempi kuin monissa kilpailijamaissa. Kokonaisviennistä vain 28 prosenttia toteutuu pk-yritysten kautta. Tanskassa osuus on 46 prosenttia ja Virossa yli 70 prosenttia.

– Tarvitsemme kipeästi lisää erityisesti kansainvälistyviä pk-yrityksiä. Tällä hetkellä sata suurinta suomalaisyritystä vastaa 70 prosenttia viennistämme, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi.

Taantumasta noustaan tahdolla

– Suomessa tarvitaan aitoa tahtoa nousta ylös taantumasta - tarvitsemme talkoot, johon kaikkien on osallistuttava. Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain 5. syyskuuta. Päivän tavoitteena on korostaa yrittäjyyden merkitystä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana. Päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 1997. Nykyisin toiminnan taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö, jossa ovat edustettuina kaikki elinkeinoelämän järjestöt, kiteytti päätössanoissaan EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila.

Teksti ja kuvat: Mirja Ekholm

Lähde: Suomalaisen Työn Liitto

Oulun päättäjät toivovat kouluihin yrittäjyysluokkia

Oulussa kaupunginvaltuutettu Jukka Kolmonen sekä 37 muuta valtuutettua ovat esittäneet yrittäjyysluokkien pikaista perustamista Ouluun. Aloitteessaan he esittävät valinnaisen opetuksen alkavan seitsemänneltä luokalta. Toiminnan tavoitteena olisi kannustaa nuoria yrittäjiksi ja yrittäjämäiseen ajatteluun sekä näkemään yrittäjyys todellisena vaihtoehtona jo nuoresta lähtien.

Oulun Sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat vastanneet aloitteeseen myönteisin ajatuksin. Jo nyt kouluissa toiminnan tavoitteena on edistää yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti. Yrittäjyys kulkee eheyttävänä kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta lukio-opetuksen loppuun. Ensi vuoden painopistealueina perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen osalta ovat nyt opetussuunnitelmatyö, Työelämäluotsi-verkoston luominen sekä Yrityskylä-toiminnan eteenpäin vieminen yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston TATin kanssa. Koulu-yritys-yhteistyötä kouluilla myös halutaan tehostaa eri menetelmiä hyödyntäen.

Aloitteessa esitetty seitsemänneltä luokalta alkava valinnainen yrittäjyysluokkatoiminta on mahdollista järjestää Oulun kaupungin tämänhetkisen opetussuunnitelman mukaan jo nyt joko ns. painotettuna opetuksena tai valinnaisena aineena. Painotettua opetusta voidaan järjestää eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa. Jokaisella yläkoulun opetusta järjestävällä koululla on mahdollisuus tarjota yrittäjyyskasvatusta valinnaisena aineena.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä näkee yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa tärkeänä.

— Yrittäjyyskasvatusta ei pitäisi ymmärtää mitenkään irrallisena osana muusta toiminnasta, vaan sen tulee olla keskeinen osa opetusta oppiaineesta riippumatta. Oulussa valmistellaankin nyt yrittäjyyden polku – ajatusta, jossa yrittäjämäisten elämäntaitojen opetus alkaisi jo varhaiskasvatuksesta jatkuen aina yläkouluihin ja lukioihin saakka. Yrittäjyys on oman elämän hallintaa, ja sisäisen yrittäjyyden taitoja meistä jokainen tarvitsee elämässään riippumatta siitä, mihin ammattiin päätyy, Penttilä toteaa.

TATin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman puitteissa tehdään monella tapaa yhteistyötä koulu-yritys-yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteistyötä on myös tehty opetussuunnitelmien kehittämistyön parissa.

Teksti: Satu Kaattari-Manninen
Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma Oulu ja Pohjois-Suomi
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Rovio vie suomalaista koulutusosaamista maailmalle

Peliyritys Rovio on julkaissut Angry Birds Playground –oppimiskonseptin, joka on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston Cicero-oppimisverkoston kanssa. Yritys on tehnyt alustavan sopimuksen konseptin viennistä Kiinaan, uutisoi Good News from Finland -uutispalvelu.

Oppimiskonsepti perustuu suomalaiseen kansalliseen päiväkotiohjelmaan. Konseptin ideana on inspiroida lapsia opettelemaan erilaisia taitoja, kuten kieliä, matematiikkaa, musiikkia, käsitöitä sekä liikuntaa luovalla ja leikkisällä tavalla hyödyntäen uusimpia teknologioita.

— Mitä jos oppiminen olisi hauskaa? Kysyimme tuon kysymyksen itseltämme, kun aloimme kehittää tätä konseptia, Peter Vesterbacka, Rovion markkinointijohtaja, kertoo.

Yliopistoyhteistyöllä konseptia on voitu kehittää uusimman oppimistutkimuksen pohjalta.

— Oppimisolosuhteet ovat parhaimmillaan, kun oppilailla on hauskaa, he ovat motivoituneita ja saavat mahdollisuuden kokeilla vapaasti eri asioita, Ciceron johtaja, professori Jari Multisilta toteaa.

Rovio on tehnyt alustavan sopimuksen kiinalaisen 123 Education Development Ltd:n kanssa. Sopimuksen myötä Rovio voi avata Angry Birds leikkikentän Shanghaissa varhaiskasvatuksen oppimiskeskuksessa.

Suunniteltu oppimiskonsepti toteutuu leikkikentällä, jossa lapset saavat käyttää Angry Birds –oppimismateriaaleja, kuten kirjoja, liikuntapelejä, soittimia, leluja sekä opetusjulisteita.

www.rovio.com

Muovi-ilmiö: ilmainen virikekooste muoveista opettamisen ja oppimisen avuksi

Muoviteollisuus ry on tehnyt peruskoulun 5.-9.-luokkien sekä ammattikoulujen yleisten aineiden opetukseen soveltuvan virikepaketin. Muovi-ilmiö kertoo polymeereistä ja muoveista, ja sitä voi hyödyntää eri oppiaineiden tunneilla.

Virikekoosteen faktatietojen avulla voi helposti rakentaa omia projekteja luokassa. Herakleitosta mukaillen opettaminen ei ole astioiden täyttämistä vaan oppimistulen sytyttämistä.

Virikekoosteen, tehtäväkortit sekä Muovi-ilmiö-projektin ohjeet voit ladata koneellesi, tai tilata Muoviteollisuus ry:n sivuilla. Virikekoosteen löydät myös Opettimen verkko-oppimateriaalit-sivulta.

Tietohaarukka 2013 tarjoilee elintarvikealan tilastot yksissä kansissa

Tietohaarukka 2013 kokoaa yksiin kansiin keskeiset, tuoreet ruuan tuotantoa ja kulutusta koskevat tilastot. Tänä vuonna julkaisua on laajennettu erityisesti uusilla tuoteturvallisuutta sekä työtä ja työhyvinvointia kuvaavilla tilastoilla.

Uutta ovat esimerkiksi tilastot ruokamyrkytyksistä sekä tärkeimmistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syistä. Julkaisun uusimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2012. Vertailun mahdollistamiseksi mukana on myös lukuja aiemmilta vuosilta sekä kansainvälisiä vertailulukuja.

Julkaisu koostuu neljästä osiosta: yleisistä tiedoista, maataloudesta, elintarvikkeista sekä päivittäistavarakaupasta ja ammattikeittiöstä. Lisäksi tilastot on jaoteltu ruokaketjun vastuullisuuden otsikoilla ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työ ja työhyvinvointi, eläimet ja eläinten hyvinvointi, paikallisuus sekä talous.

Tilaa, selaa tai tulosta tilastot itsellesi

Taskukokoinen Tietohaarukka 2013 on saatavilla kolmella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisu on maksuton ja sitä voi tilata sähköpostitse osoitteesta tilaukset(a)ruokatieto.fi tai puhelimitse 040 710 4170. Posti- ja käsittelykulut peritään. Julkaisu on myös luettavissa internetissä osoitteessa www.ruokatieto.fi/tietohaarukka.

Tietohaarukka 2013 -julkaisun on tuottanut Ruokatieto yhteistyössä Agronomiliiton, Elintarviketeollisuusliiton, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Aineiston tuottamiseen on saatu maa- ja metsätalousministeriön tukea.

Julkaisu on ilmestynyt jo vuodesta 1965 lähtien. Vuosien saatossa nimi on vaihtunut ja sisältö elänyt ajassa. 

www.ruokatieto.fi

Yrittäjyysilmapuntari paljastaa, mitä yrittäjyydestä ajatellaan

Peräti kolmannes suomalaisista pitää itsenäisenä yrittäjänä toimimista houkuttelevana uravaihtoehtona. Yrittäjyydessä kiehtovat vapaus tehdä niin kuin haluaa, itsenäisyys ja hyvät ansaintamahdollisuudet.

Samalla mielikuvilla arvioiden yrittäjyys saa vahvan kannatuksen kansalaisilta: yli 80 prosentin mielestä yrittäjyys on asia, jota Suomessa tulisi edistää. Lisäksi kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomessa on hyvä toimia yrittäjänä. Tiedot käyvät ilmi Yrittäjän Päivä -säätiön Taloustutkimuksella teettämästä Yrittäjyysilmapuntarista.

Yrittäjyydessä arveluttavat eniten taloudellinen riski ja epäonnistumisen pelko, jotka mainittiin 40 prosentissa vastauksista. Aikapulan ja jaksamisen mainitsee yrittäjyyden kielteisimmäksi seikaksi neljännes vastaajista. 

Yrittäjän Päivä -säätiö on selvittänyt jo kymmenen vuoden ajan suomalaisten yrittäjyysasenteita. Säätiössä ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, K-kauppiasliitto, Keskuskauppakamari, MTK ja Suomen Yrittäjät. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 1085 suomalaista, ja sitä painotettiin koko väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Yrittäjyysilmapuntari 2013 (pdf)

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Hoiva-alalla riittää merkityksellistä työtä

Väestön ikääntyminen on hoiva-alan keskeisin kasvun ajuri: hoivantarve kasvaa, ja alalle syntyy runsaasti uusia työpaikkoja. Hoiva-alan arvostusta ja vetovoimaa pitää kehittää, jotta alalle riittää tulevaisuudessakin osaavia työntekijöitä.

Hoivantarve kasvaa tulevina vuosina. Samaan aikaan työvoimaintensiivistä hoiva-alaa uhkaa työvoimapula. Kuntien taloustilanne luo muun muassa kustannustehokkuuden vaatimusten myötä yksityisille palveluntarjoajille mahdollisuuksia, toisaalta kuntaliitosten viipyminen voi hidastaa alan kehitystä. Yksityisen sosiaalipalvelusektorin yhteiskunnallisen arvon ja laadun tekeminen näkyväksi on tärkeää. 

Näin kuvataan yksityisen hoiva-alan toimintaympäristöä ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa Hoiva 2020 – Yksityisen hoiva-alan tulevaisuus -strategiatyössä.

Tyytyväinen asiakas on maineen suurlähettiläs

Yksityinen sektori on muuttanut toiminnallaan hoiva-alan toimintakulttuuria ja parantanut palveluiden laatua. Valviran vuonna 2010 toteuttamassa laajassa selvityksessä yksityisen sektorin toimijat osoittautuivatkin hiukan laadukkaammiksi kuin vastaavat julkisen sektorin yksiköt. Lisäksi yksityisen sektorin yksiköiden henkilöstömitoitus oli korkeampi.

– Yksityisen sektorin toiminnan elinehto on asiakaslähtöisyys. Jos asiakkaat eivät halua tulla asiakkaiksi, ei toiminnalla ole menestymisen mahdollisuuksia, selittää elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki strategiatyötä johtaneesta Sosiaalialan Työnantajat ry:stä.

Julkista keskustelua seuraamalla tilanteen voisi kuvitella olevan laadun osalta aivan päinvastainen. Hoiva-ala herättää tunteita, minkä vuoksi se ajautuu helposti median hampaisiin ja populistisen politikoinnin välineeksi. Erityisesti palveluiden ulkoistaminen pelottaa ihmisiä.

– Paras tapa hälventää pelkoja on tehdä työ hyvin ja pitää huolta, että kohtaamisista jää asiakkaille hyvä maku suuhun. Hoiva-alalla henkilökohtaisia kohtaamisia ja siten tilaisuuksia maineen rakentamiseen on erittäin runsaasti, korostaa strategiatyön osana alan mainetta tutkinut kehitysjohtaja Riku Ruokolahti T-Mediasta.

Arjen sankarit ansaitsevat arvostusta

Hoiva-alalle tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaavaa työvoimaa. T-Median toteuttamien työnantajamainetta tarkastelevien tutkimuksien mukaan alan vetovoima on viime vuosina parantunut.

– Monet nuoret arvostavat ihmisläheistä työtä, jossa saa auttaa muita. Sosiaali- ja terveysala myös tarjoaa varmempia työpaikkoja kuin moni rakennemuutoksen myötä ahdinkoon ajautunut teollisuudenala, Aino Närkki kertoo.
Alaa vaivaa kuitenkin ammattiylpeyden puute. Hoivatyössä on kyse arkisesta ihmisten kanssa elämisestä ja olemisesta, mistä voi olla vaikeaa kertoa sankaritarinoita.

Itsearvostuksen nostaminen ja työn laadun tuominen esiin on tärkeää, sillä se kehittää alan vetovoimaa ja työntekijöiden työhyvinvointia.

– Sosiaalipalveluiden ammattilaiset pelastavat ihmishenkiä ja antavat eväitä terveeseen elämään. Tämän tyyppisten asioiden tulisi olla keskustelun kärjessä myös mediassa, Närkki pohtii.

Asennemuutosta kaivataan myös siinä, että alalle saataisiin enemmän miehiä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalalla työskentelee vain vajaa 4 prosenttia kaikista työllisistä miehistä. Hoivaaminen on leimautunut naisten työksi.

– Tällaisen kulttuurisen tason asian muuttaminen on hidasta ja vaikeaa. Kyllä miehetkin osaavat hoivata. Kulttuuria voidaan muuttaa pala palalta, rohkaisevilla esimerkeillä, Riku Ruokolahti toteaa.

Lue tai lataa itsellesi HOIVA 2020: Yksityisen hoiva-alan tulevaisuus -strategiatyö tästä

Teksti: Emilia Erkinheimo
Kuva: Sosiaalialan Työnantajat ry