Tulevaisuus haastaa lukion

Suomalainen lukiokoulutus hakee paikkaansa muuttuvassa yhteiskunnassa ja on suurien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Niiden kohtaamiseen tarvitaan asennetta, rohkeutta, johtajuutta ja laajaa yhteistyötä.
Tätä kaikkea kokoonnuttiin vahvistamaan Tulevaisuus haastaa lukion –seminaarissa Jyväskylässä 6.9., jonka järjestivät Keski-Suomen lukiohanke, Suomen rehtorit ry, Suomen opinto-ohjaajat ry ja Taloudellinen tiedostustoimisto TAT. Viime vuoden hyvistä kokemuksista jatkoa saanut seminaari kokosi paikalle lukioiden opinto-ohjaajia ja rehtoreita ympäri Suomen.

Minne menet, lukio?

Seminaari alkoi parikeskusteluilla, joilla haastettiin kuulijoita pohtimaan, mikä merkitys muutoksessa on rehtorin ja opinto-ohjaajan välisellä yhteistyöllä, oikealla asenteella ja tulevaisuuden ymmärtämisellä.

– Luottamus on ensiarvoista. Voimme tehdä itsenäisiäkin päätöksiä, kun tiedämme yhteisesti, minne olemme kouluna menossa ja rehtori luottaa osaamiseemme. Pienet, yhteiset jutteluhetket arjessa esimerkiksi kahvitauolla ovat tärkeitä, kertoivat Cygnaeus-lukion opinto-ohjaaja Kaisa Helle ja rehtori Ari Pokka yhteistyöstään arjen sykkeen keskellä.

– Työelämä odottaa nuorilta vuorovaikutustaitoja, kykyä johtaa itseään, yritteliäisyyttä ja innostunutta asennetta työntekoon ja uuden oppimiseen, kertovat Taloudellisen tiedotustoimiston TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Villinikkareiden yrittäjä Tarja Nieminen. Samalla he muistuttavat kouluille tarjolla olevasta yhteistyöstä elinkeinoelämän ja sen järjestöjen kanssa.

– Lukio on yleissivistävää koulutusta, mutta mitä on nykypäivän yleissivistys? Olisiko se sitä, että pelkän tietojen hallitsemisen sijaan oppijalla olisi riittävästi taitoja, hän osaisi tunnistaa osaamisensa ja käyttää sitä? haastoi Suomen lukiolaisten liiton Keski-Suomen piirin nuori puheenjohtaja Heli Lehtinen.

Pro lukio-yhdistyksen hallituksen jäsen, rehtori Hannu Suoniemi toivoi myös uudistuksia lukiokoulutuksen rakenteisiin: Enemmän mahdollisuuksia tiimi- ja projektityöskentelyyn eri aineiden välillä ja aitoa vuorovaikutusta myös ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa.

Mitä teet, lukio?

Seminaarin työpajaosioilla tarjoiltiin osallistujille ajatuksia ja uusia keinoja käytännön työhön. Työpajoissa pohdittiin lukio-opintojen valmiuksia korkeaopintoihin ja työelämään, uutta opintosuunnitelmaa ja tarjottiin konkreettisia uusia työkaluja opinto-ohjaajien tueksi.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT toi työpajassaan opinto-ohjaajien käyttöön tunneilla hyödynnettävän Unelmien työpaikka -tuntisuunnitelman. Ensimmäistä kertaa opinto-ohjaajille esitelty uusi työkalu sai kiinnostuneen vastaanoton ja moni aikoi sovittaa sen omille tunneilleen jo syksyn aikana. Unelmien työpaikka -tuntisuunnitelman ja muiden työpajojen materiaalit löytää käyttöönsä täältä.

Päivän päätteeksi professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta kertoi näkemyksiä siitä, miten ohjauksen ja johtamisen tulee vastata lukion tulevaisuuden haasteisiin.

Välijärvi nosti esiin mm. eri tahojen yhteistyön ja yhteisen näkemyksen tärkeyttä nuoren tiellä kohti aikuisuutta.

– Mikä on lukion rooli tänä päivänä perusopetuksen jatkeena kohti korkeaopintoja ja työelämää? Miten se tukee nuoren elinkaarimallin mukaista kasvupolkua muuttuvassa yhteiskunnassa ja miten siirtymävaiheita voitaisiin pienentää?

Osallistujat pitivät tilaisuutta jälleen hyödyllisenä ja jatkoa toivottiin myös seuraavalle vuodelle. Tärkeää on kuitenkin se, mitä jokainen voi tehdä omassa työssään.

– Jokainen on osa yhteistä muutosta, ja on vastuussa viedä sitä eteenpäin, kannusti lopuksi Cygnaeus-lukion rehtori Ari Pokka.

Teksti ja kuvat: Johanna Haapakorva, projektipäällikkö Itä- ja Keski-Suomi, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Bioala tutuksi biotekniikan teemaviikolla

Tänä vuonna juhlistetaan DNA:n rakenteen selviämisen 60. juhlavuotta. Tämän kunniaksi ympäri Eurooppaa vietetään 30.9–4.10.2013 European Biotech Week -teemaviikkoa. Viikon aikana pyritään tuomaan esille biotekniikan mahdollisuuksia ja saavutuksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Myös kouluissa on mahdollisuus nostaa teema esille esimerkiksi Asiantuntijaverkoston etävieraiden avulla.

Korkeatasoista tutkimusta ja tulevaisuuden teknologiaa

Bioteknologialla eli biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa tekniikkaa. (Lähde: Bioteknologia.info)

Biotieteet ovat nopeasti kehittyvä ala, jonka ansioista tietämyksemme muun muassa geeneistä, viruksista ja kantasoluista on kasvanut. Paitsi lääketieteessä, biotekniikan osaamista voidaan hyödyntää myös esimerkiksi maataloudessa viljakasvien satomäärien kasvattamiseen, energiantuotannossa biodieselin kehittämiseen tai elintarviketeollisuudessa hyödyntämällä hiivoja ja homeita ruuanvalmistukseen. Suomessa perinteisiä biotekniikkaa harjoittavia yrityksiä ovatkin olleet vaikkapa Valio, Alko ja entinen Suomen Sokeri, nykyinen Danisco.

Uudella bioalalla viitataan yleensä 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa niin sanotun biobuumin aikaan perustettuihin pieniin startup -yrityksiin, joista suurin osa toimii lääkekehityksen tai muun terveydenhuollon piirissä. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 200 Life Science -alan yritystä, joka on suhteellisen paljon väkimäärään nähden. Suuri osa on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä ja toimii tuotekehittelyvaiheessa.

Suomen Bioteollisuus ry:n asianmies Carmela Kantor-Aaltonen kertoo, että alan koulutus ja tutkimus on Suomessa korkeatasoista. Bioalaa voi opiskella useissa eri ammattikorkeakouluissa ja valmistua esimerkiksi biotekniikan insinööriksi, laboratorioanalyytikoksi tai bioanalyytikoksi. Yliopistoissa bioalaa voi opiskella muun muassa biokemian, biotekniikan, genetiikan, mikrobiologian, solubiologian tai bioinformatiikan opintojen kautta. Bioala on kaiken kaikkiaan hyvin tutkimusintensiivinen ala. Suuri osa yliopistosta valmistuneista maistereista tekee jatko-opintoja väitöskirjaa varten. Erityisesti biolääketieteen alalla suuri osa tutkimuksen tekijöistä on nykyisin biotieteilijöitä.

– Biotekniikka on teknologia, joka menee huimaa vauhtia eteenpäin ja se tulee myös tulevaisuudessa vaikuttamaan jokapäiväiseen elämäämme kaikilla alueilla, kuten terveydenhuollossa, ympäristösuojelussa ja ruoantuotannossa, toteaa Kantor-Aaltonen.

Bioala esille oppitunneilla

Mitä on geenien kloonaus? Millaisia lääkkeitä kehitetään juuri nyt ja mitä sairauksia niillä voidaan parantaa? Millaista on työskennellä laboratoriossa? Pelastaako biopolttoaine maailman? Muuan muassa näihin ja muihin opiskelijoiden kysymyksiin on mahdollista saada vastaus erityisesti biotekniikan teemaviikolla. Yläkoulun ja lukion opettajilla sekä opinto-ohjaajilla on mahdollisuus kutsua bioalan asiantuntijoita oppitunnilleen etäyhteyden avulla kertomaan esimerkiksi oman uratarinansa tai esittelemään edustamaansa yritystä.

Etävierailu tapahtuu Asiantuntijaverkosto.fi-verkkopalvelun kautta. Opettaja tarvitsee itselleen käyttäjätunnuksen, jotta voi nähdä asiantuntijoiden yhteystiedot ja pyytää näitä vierailulle oppitunnilleen. Etävierailun toteuttamiseksi luokkahuoneessa tulee olla tietokone, internetyhteys, web-kamera, mikrofoni sekä äänentoistolaitteet. Lisäksi tarvitaan etäyhteyden muodostamista varten jokin verkkokokousjärjestelmä. Lisätietoja löytyy Asiantuntijaverkoston verkkosivuilta.

Katso Asiantuntijaverkostosta löytyvät bioalan asiantuntijat!

www.asiantuntijaverkosto.fi 
www.finbio.net/fi/biotech-week-home

Teksti: Auri Kohola

Kaupan ala työllisti kesällä jälleen tuhansia nuoria

Tuhannet nuoret saivat tänä kesänä jälleen työkokemusta kaupan alalta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemään henkilöstö- ja koulutustiedusteluun perustuvien arvioiden mukaan kaupan ala työllisti tänä kesänä jopa 25 000 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa.

Näistä lähes 10 000 oli koululaisharjoittelijoita kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa -sopimuksella, joka on suunnattu14–17-vuotiaille nuorille työelämäkokemusten kerryttämiseksi. Suosittu harjoitteluohjelma on ollut käytössä kaupan alalla jo 20 vuotta.

Esimerkiksi valtakunnallisesti toimiva Tokmanni-konserni työllisti noin 300 nuorta Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun kautta. Kauppakonserni on kaiken kaikkiaan nuorten keskuudessa suosittu kesätyöpaikka. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli noin 5 000 kappaletta.

– Määrä yllätti meidät, vaikka hakemuksia on joka vuosi tullut paljon, Tokmanni-konsernin henkilöstöjohtaja Saara Korpelainen kertoo.

Koululaisharjoittelijoiden lisäksi Tokmannin 147 myymälässä työskenteli yhteensä 600 nuorta, ja varastotyöntekijöitä oli 50.

Koko konsernin työntekijöiden keski-ikä on 35 vuotta, joten myös vakituisten työntekijöiden joukkoon mahtuu paljon nuoria.

– Panostamme nuoriin ja heidän perehdyttämiseen, erityistä huomiota on kiinnitetty johtamiseen. Myös Kaupan liiton julkaisemat nuorten johtamisen kymmenen teesiä on otettu meillä käyttöön. Jokainen uusi tulija saa oman kummin, joka opastaa työhön. Kuuntelemme tarkasti myös nuorten omia toiveita, Korpelainen sanoo ja antaa tunnustusta nykynuorille.

– Kulunut kesä sujui erittäin hyvin ja meille työskennelleet nuoret olivat lähes poikkeuksetta vastuuntuntoisia ja energisiä.

Kauppa tarjoaa monipuolisia työtehtäviä

Tavallisesti kaupan alan työt mielletään vähittäiskaupan, etenkin ruokakaupan kassan, tehtäviksi. Kaupan ala tarjoaa kuitenkin viljalti myös muita tehtäviä esimerkiksi tukkukaupan puolella.

Yksi teknisen tukkukaupan puolella paljon myös nuoria työllistävä yritys on materiaali- ja tietovirtapalveluita tarjoava Onninen Oy. Kuluneena kesänä yritys työllisti noin 140 nuorta.

– Tänäkin vuonna meillä oli paljon jo aikaisempina kesinä meillä työskennelleitä nuoria. Jatkuvuuden ansiosta kesäsijaiset voivat syventää osaamistaan ja saada aikaisempaa vastuullisempia tehtäviä. Tavoitteemme onkin kasvattaa heistä tulevaisuuden tekijöitä, Onninen Oy:n henkilöstöjohtaja, Ulla Rehnström kertoo.

Onninen Oy:ssä tehtiin kesän lopulla nuorien työntekijöiden keskuudessa lähtökysely, jossa kerättiin palautetta ja ajatuksia työn kehittämiseksi.

– Tulokset olivat hyvin positiivisia. Parhaina puolina pidettiin mukavien työkavereiden ohella hyvää työyhteisöä ja monipuolisia työtehtäviä, selvityksen toteuttanut HR-asiantuntija Antti Toivonen kertoo. Hän on itsekin Onnisen entisiä kesätyöntekijöitä.

Moottoripyöriä ja -kelkkoja, mönkijöitä ja veneitä maahantuova ja myyvä Oy Otto Brandt Ab:n kesätyöntekijät työllistyivät pääasiassa taas logistiikan palvelukseen.

– Työ on varastotyötä, lähinnä keräilyä ja hyllytystä sekä lähettämön töitä, varastopäällikkö Veli-Pekka Ratinen kertoo.

Useimmat kausiapulaisista ovat tuttuja aikaisemmilta kesiltä ja siten Ratisen mukaan heti valmiita tuottavaan työhön. On kaikkien etu, että työt omaksutaan nopeasti, sillä kausityöntekijän tehtävänä on korvata lomalla olijan työpanos.

– Kausiapulaiset perehdytetään töihin samalla tavalla kuin muutkin uudet työntekijät. Esitellään talo ja sen tavat, tutustutaan järjestelmiin ja opetetaan työtehtävät yksi kerrallaan, jotta työntekijä ehtii omaksua työt.

Myös Otto Brandtilla kokemukset kesätyöntekijöistä ovat olleet myönteisiä.

– Nuoret ovat hakeneet meille oma-aloitteisesti töihin ja ovat myös motivoituneita, Ratinen toteaa.

Perehdyttämisen ja hyvän johtamisen merkitys on nostettu myös Kaupan liiton nuoriso-ohjelman kärkeen. Tavoitteena on kehittää palvelusektorille maan parasta esimiestyötä ja johtamista. Liitto satsaa erityisesti esimieskoulutuksen kehittämiseen. Kaupan liitto on julkaissut myös alan yritysten avuksi nuorten johtamisen kymmenen teesiä, joilla halutaan rohkaista yrityksiä kannustavaan ja osallistavaan johtamiseen.

www.kauppa.fi

kuva: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Onko pakko kasvaa, jos ei halua?

Koko Suomi on uudesti kuoriutumisen edessä, kuin perhosen toukka. Tällaiseen tilanne-analyysiin päätyy, kun summailee parin syyskuisen talousseminaarin antia. Toukan kehitys aikuiseksi perhoseksi voi kestää viikoista jopa kuuteen vuoteen. Meillä suomalaisilla se kuusi vuotta lienee lähempänä. Ja kuoriutumisessa on jäljellä vielä monta vaihetta.

Vienti ei vedä, eikä kansa kasvata kulutuskysyntää

Suomen Pankin ennustepäällikkö Anssi Rantala kuvasi Suomen ja maailman taloudellista tilannetta Talous tutuksi -koulutuksessa 4.9. Turussa.

— Tilanne on heikko, mutta ei näytä tästä enää heikkenevän, kannusti Rantala.

Hän näki kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä: mm. osakekurssit ovat nousseet kehittyneissä maissa kesän 2012 jälkeen, ja teollisuuden ostopäälliköt ympäri maailman viestivät globaalin kasvun vähittäisestä vahvistumisesta. Erot toipumisesta päätalousalueilla ovat suuria, mikä näkyy mm. työllisyyden kehittymisessä. Suomen talouden kehittyminen on vaisua, sillä olemme kohdanneet suhdannetaantuman ja huomattavan rakennemuutoksen samaan aikaan.

— Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä, vaan pitkällä tähtäimellä tarvitaan myös rakenteellisesti korjaavia toimia, Rantala eritteli.

Poliittisista vaihtoehdoista hän nosti esille uudistusten alueina mm. kilpailun edistämisen, julkisten palvelujen tuottavuuden ja verojärjestelmän. Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja ja vievät aikaa, mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä.

Tulevan hyvinvoinnin eväät

Kannattava yritystoiminta on kestävän talouskasvun perusta. Valtio ei voi valita menestyjiä, vaan julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä terveelle yritystoiminnalle. Uuden tuotannollisen pohjan rakentaminen vie aikaa suomalaiselta yrityskentältä. Katseet kääntyvät erityisesti suomalaisiin pk-yrityksiin, jotka ovat luoneet yli 95 prosenttia uusista työpaikoista vuosituhannen vaihteen jälkeen, yhteensä yli 77 000 uutta työpaikkaa.

Yrittäjän päivän valtakunnallisessa juhlassa Helsingissä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori haastoi meidät kaikki luomaan 200 000 uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Tuntuu hurjalta. Vapaavuoren kärkialoja olivat mm. cleantech, peliteollisuus ja matkailu.

— Mikään kansakunta ei ole vaurastunut muulla kuin työtä tekemällä ja yrittämällä, Vapaavuori päätti valtiovallan tervehdyksensä.

— Rakennemuutoksen tekemiseksi tarvitaan riskinottoon kannustusta ja yrittämiseen rohkaisua, mm. verotuksen keinoin, kauppias ja EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Esa Kiiskinen edellytti.

— Yrittäjä sijoittaa yritykseensä omalla riskillään ja saamallaan tuotolla hän kasvattaa yritystään, investoi ja luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

Huomio kehittymiseen ja johtamiseen

— Onko taloudellinen kasvu välttämätöntä? toimitusjohtaja Dan Björklöf herätteli Talous tutuksi -koulutuksen turkulaisia osallistujia miettimään.

— Onko kasvu tavoite vai seuraus? Björklöf jatkoi.

Pienen hiljaisen tuumaustauon jälkeen hän kertoi johtamansa yrityksen Alphaform RPI Oy:n tarinaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

— Ensinnäkin ilman vahvaa kasvua nykyisillä liiketoiminta-alueilla yrityksen toiminta olisi loppunut. Toisekseen kasvu on ollut seurausta 10 vuotta aiemmin tehdyistä ratkaisuista. Tuolloin havahduttiin siihen, että asiakkaat eivät halunneet sitä, mikä hyvin osattiin, vaan jotain muuta.

— Menimme asiakkaiden luo ja kysyimme, mitä he oikeasti haluavat ja mitä me teemme väärin, Björklöf muisteli.

Vanhaan organisaatioon oli Björklöfin mukaan kasvanut kulttuuri, joka tiesi hyvin, miten tehdään, mutta ei välittänyt kysyä miksi ja kenelle. Sitten paranneltiin reagointikykyä, oman arvon tuntoakin. Opeteltiin uusia tekniikoita ja toimintatapoja, joiden avulla vuosien työllä on päästy nykyiseen markkina-asemaan. Vuoden 2012 liikevaihdossa oli mukana enää 15 prosenttia vuoden 2003 liiketoiminnasta, loppu oli muuttunut tai lopetettu.

— Kehittyvä yritys kasvaa; talouskasvu on yritykselle välttämättömyys, mutta ennemminkin seuraus kuin tavoite, Björklöf veti lopuksi yhteen.

— Kehittyvä yritys myös muuttuu, ja tarvitsee uutta osaamista. Virheitäkin tehdään ja niistä saadaan oppia. Alphaformin 10 vuoden matkan aikana 80 prosenttia työtavoista ja tekniikoista opeteltiin matkan aikana. Vieläpä lähes kokonaan samalla porukalla! Positiivinen, kokeileva ilmapiiri johtaa kehittyvään yritykseen.

Talous tutuksi 2013 –koulutustilaisuuksien aineistoja
Euroopan johtava 3D-tulostuksen osaaja, Alphaform 

Teksti: Jarmo Matala-Aho, projektipäällikkö, TAT, Varsinais-Suomi & Satakunta

Suomi kasvaa kaupalla: esittelymateriaali opoille

Kaupan liitto ja Taloudellinen tiedotustoimisto ovat yhteistyössä laatineet nuorille suunnatun kaupan toimialaa esittelevän materiaalin nimeltä Suomi kasvaa kaupalla – työ ja ura kaupan alalla.

Materiaali on tarkoitettu opinto-ohjaajille käytettäväksi erityisesti peruskoulun yläluokkien ja myös lukioiden opotunneilla. Tavoitteena on antaa kaupan alasta ja sille johtavista koulutuspoluista nuorille tietoa ammatinvalinnan tueksi.

Materiaalin päämääränä on tuoda nuorten tietoisuuteen erityisesti seuraavia näkökulmia kaupan alasta: kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, kaupan alalla on laaja kirjo erilaisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia, kauppa on kansainvälinen, kaupan alalla on paljon yrittäjyyttä.

Kaupan ammattien monipuolisuudesta saa kuvan katselemalla videoita, joilla 12 nuorta ammattilaista kertoo työstään, koulutuksestaan ja ammatillisista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Esiteltävät työtehtävät on valittu siten, että ne kattavat niin päivittäistavara- ja erikoiskaupan kuin tukkukaupan ja teknisen kaupan ammatteja. Näiden nuorten suorittamien tutkintojen kirjo on laaja, liiketalouden perustutkinnosta yliopistotutkintoon. Näin viestitämme, että kaupan alalla on tarjota eritasoisia tutkintoja edellyttäviä työtehtäviä. Tärkeä viesti on, että kaupan alalla työskentelee osaavia ammattilaisia, joilla on mahdollisuus edetä urallaan ja kehittää osaamistaan muun muassa suorittamalla työssä oleville aikuisille tarkoitettuja näyttötutkintoja.

Suomi kasvaa kaupalla! (pdf)

Mikäli kaipaat apua kaupan alaa käsittelevän oppitunnin suunnittelussa tai haluat aloittaa yhteistyön kaupan alan yritysten kanssa, voit olla yhteydessä TATin kaupan alan projektipäällikkö Antti Siltaseen sähköpostitse antti.siltanen(a)tat.fi, tai puhelimitse 040-456 0249

Työhaastatteluvideo nuorille työnhakijoille

Työnhakutaidot ovat olennainen osa nuorten työelämätaitoja. Nuori, onnistu työhaastattelussa! -videon tavoitteena on herättää nuoret miettimään, miten työpaikkahaastatteluun valmistaudutaan ja miten haastattelutilanteessa on hyvä toimia.

Videolla kaksi nuorta hakee kesätöihin prosessinhoitajaksi Neste Oilin Porvoon jalostamolle. Heillä on erilaisia vahvuuksia ja erilainen tapa toimia haastattelussa. Kummanko Sinä valitsisit, ja kummankohan työnantaja valitsee...?

Onnistu työhaastattelussa -oppitunnin voi valmistella videon tueksi tarkoitettujen materiaalien avulla. Opettajan ohjeiden lisäksi materiaaleihin kuuluu rekrytointi-ilmoitus, sekä oppilaiden pohdintatehtävä oppitunnille. Videon ja materiaalit ovat tuottaneet yhteistyössä Neste Oil, Wärssy Ky, Mediatalo Valo Oy ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Olemme koonneet videon ja aineistot Opettimen yhteisöön. Linkki Nuori, onnistu työhaastattelussa -materiaaleihin

Ylen Nuorille. Nyt -kampanjan tuloksena yli 15 000 uutta työmahdollisuutta

Ylen Nuorille. Nyt -kampanja päättyi marraskuun alussa. Kymmenen viikkoa kestäneen kampanjan aikana onnistuttiin luomaan yli 15 000 uutta työ- oppisopimus- ja harjoittelupaikkaa. Kampanja innosti työ- tai opiskelupaikkaa vailla olevia nuoria hakemaan ohjausta Suunta-palvelusta, jossa koulutetut vapaaehtoiset auttoivat nuoria eteenpäin. Yhteensä 450 nuorta on jo ohjattu työn tai opiskelun pariin. Nuorille. Nyt -palvelu jatkuu edelleen.

Nuorille. Nyt -kampanjalla haettiin myös vapaaehtoisia nuorten tukihenkilöiksi Pelastakaa Lapset ry:n, Aseman lasten Walkers-toiminnan ja Nuorten Keskuksen Operaatio Saappaan avulla. Yhteensä 400 aikuista ilmoittautui mukaan.

Uusia työpaikkoja sadasta yrityksestä

Uudet työpaikat avattiin kampanjan yhteistyökumppaneiden avulla. Sekä Suomen Yrittäjien Kaikille nuorille töitä että Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuullinen kesäduuni jatkavat myös Ylen kampanjan jälkeen, samoin 4H-liiton Anna nuorelle eka työkokemus -hanke.

Työnantajien kampanjaan lähti mukaan lähes sata yritystä eri puolilta Suomea. Suurimpien työpaikantarjoajien joukossa ovat pikaruokaketjut McDonalds ja Hesburger. Kesätyöpaikkoja ovat tarjonneet myös suuret kaupungit. Lisäksi jotkin yritykset, mm. Lassila & Tikanoja ja Ikea ovat innostuneet tarjoamaan mahdollisuutta työhaastatteluvalmennukseen.

Voivottelun sijasta tekoja

Kampanjan valmistellut Ylen Riitta Jalonen kertoo, että nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa nuoret nähtiin usein kohteina, ei oman elämänsä tekijöinä.

— Ajattelin, että voisiko Yle yhteiskunnallisena vaikuttajana antaa nuorten kokemuksille äänen ja samalla aktivoida yrityksiä tarjoamaan työtä ja mahdollisuuksia. Että asialle voivottelun sijasta tehdään jotain.

Jalonen iloitseekin erityisesti siitä, että Suunta-palveluun tulleita nuoria pystyttiin ohjaaman eteenpäin yksilöllisesti ja kampanjalla tavoitettiin myös ns. pudokkaita, niitä kaikkien tukijärjestelmien ulkopuolelle jääneitä.

Ylen ohjelmissa nuorten elämän eri puolia käsiteltiin miltei sadassa ohjelmassa, niin televisiossa kuin radiossa. Kampanjan nettisivulla on julkaistu 200 artikkelia.

Haastevideoissa on esiintynyt tunnettuja kasvoja yhteiskunnan eri aloilta, on mm. Rovion Peter Vesterbacka, stand-up koomikko Sami Hedberg, trashionista Outi Pyy ja jalkapalloilija Perparim Hetemaj.

Esimerkin avulla takaisin raiteille

Yksi kampanjan isoja hankkeita oli Sivuraiteilla-sarja, jossa seurattiin Riihimäen alueella asuvia nuoria. Nuoret kuvasivat itse osan materiaalista.

— Elämäni on muuttunut täysin tuon ohjelman tekemisen myötä. Olen löytänyt suuntaa taiteen tekemisestä. Nyt käyn myös luennoimassa muille nuorille siitä, miten oman elämän voi ottaa haltuun, sanoo Ilja Pitkälä, yksi Sivuraiteilla-sarjan nuorista.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) tuottama Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu on mukana Nuorille. Nyt! -sivuston nuorille suunnatussa osiossa ammattiesittelyvideoilla ja Duunikone-ammatinvalintatestillä.

nuorillenyt.yle.fi

Mensa-palkittu Pekka Peura: Opettajat kokeilemaan rohkeasti uutta

Matematiikan ja fysiikan opettaja Pekka Peura on palkittu vuoden 2013 Mensa-palkinnolla.

Peura on lanseerannut matematiikan lukio-opetukseen uuden metodin, joka huomioi oppilaat yksilöinä. Opettaja ei enää luennoi, vaan ohjeistaa ja auttaa oppilaita yksilöllisemmin. Tällöin myös vuorovaikutuksesta tulee henkilökohtaisempaa. 

Peuran mallissa lukiolaiset opiskelevat matematiikan kurssisisällön omaan tahtiinsa käyttämällä hyväkseen muun muassa ryhmätyöskentelyä ja opetusvideoita. Asioita nopeasti omaksuvat oppilaat voivat suorittaa vaikkapa ensimmäisen kurssin sisällön yhdessä päivässä ja jatkaa heti seuraavaan kurssiin.

Kaikki voittavat, kukaan ei turhaudu

Mensan mukaan sekä nopeimmat että hitaimmat oppijat hyötyvät Peuran metodista. Henkilökohtaisen jouston ansiosta koulunkäynti pysyy mielekkäänä älykkäille lapsille ja nuorille, kun heidän ei tarvitse turhautua opetuksessa eikä liukua sen vuoksi alisuoriutumiseen.

Toisaalta myös enemmän aikaa tarvitsevat oppilaat edistyvät aiempaa paremmin, kun he saavat edetä oppimisessa omaan tahtiinsa. Nopeat ja hitaammat oppijat eivät enää kilpaile keskenään opettajan rajallisista resursseista.

Luovat ratkaisut sallittuja!

Peura haastaa suomalaisen opettajakunnan kokeilemaan rohkeasti uutta ja hyödyntämään nykytekniikan mahdollisuuksia opetuksessa. Luovat ratkaisut ovat sallittuja, ja yksikin opettaja voi tehdä paljon opetuksen kehittämisen hyväksi.

– Olen iloinen Mensan tunnustuksesta. Se kertoo, että tarve uusille ratkaisuille ja opetusmetodeille on huomattu. Lahjakkaiden lasten ja nuorten huomioiminen opetustilanteissa on aivan yhtä tärkeää kuin se, ettei hitaampia päästetä putoamaan joukosta, Peura perustelee.

Muuttuvassa maailmassa perusopetuksen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Perinteisten opetustapojen haastaminen voi johtaa uusiin hyödyllisiin innovaatioihin. Nuoria pitää innostaa hyödyntämään potentiaaliaan ja luoda myönteistä suhtautumista uuden oppimiseen.

Teksti: Hannele Mayer-Pirttijärvi, kuva: Pekka Helos

Tiedote Mensan sivuilla

Lisätietoja:

Pekka Peura, sähköposti: pekka.peura(at)maot.fi, puh. 044 032 9877

Suomen Mensa ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Jenni Karttunen, sähköposti: jenni.karttunen(at)mensa.fi, puh. 040 411 4675

Hauska matematiikkapeli koukuttaa oppimiseen

Vuoden mobiilipalvelu 2013 -pääpalkinnon vei lapsille suunnattu hauska matematiikkapeli Math Elements. Siinä oppiminen varmistetaan tasaisesti nousevalla vaikeustasolla ja pelaajan jatkuvalla palkitsemisella.

— Tablet-laitteisiin rakennettu peli on tarkoitettu pääsääntöisesti koulun ohessa oppimiseen eli kotikäyttöön, mutta sitä voidaan käyttää myös kouluissa perinteisen koulutyön tukena, matikkapelin isä Harri Ketamo SkillPixels Oy:stä kertoo.

Pelin idea juontaa juurensa Ketamon havaintoon, että lapsi oppii parhaiten, kun toinen lapsi opettaa häntä. Toinen havainto liittyi siihen, että vaikka molemmat oppivat, eniten oppii lapsi, joka opettaa toista.

Ketamon monivuotisesta kokemuksesta opettajana ja tutkijana kiteytyi oivallus: Kun lapsi opettaa konetta, saavutetaan parempia oppimistuloksia nopeammassa ajassa ja pysyvämmin tuloksin kuin millään perinteisellä "kone opettaa lasta" -menetelmällä.

— Lapset osaavat selittää monet asiat toisilleen paremmin kuin opettaja. He ovat myös valmiita tekemään pelihahmojensa eteen enemmän töitä kuin tekisivät oman opiskelunsa eteen.

Peli kulkee lapsen omassa tahdissa

Alkajaisiksi lapsi valitsee itselleen mieluisan pelihahmon "lemmikin", jonka opettajana hän toimii.

Pelistä löytyy sata opetustilaa eli ”kenttää”, jotka vastaavat määrällisesti esikoulun ja ala-asteen harjoituskirjojen sisältöjä. Jokaisessa kentässä esiintyy lemmikkien lisäksi pöllö, jonka tehtävänä on kysyä pelihahmolta kysymyksiä. Koska hahmo ei osaa itse vastata kysymyksiin, se tarvitsee opettajansa eli pelaajan apua. Jos pelaajan osoittama vastaus on oikein, pelihahmo on erityisen iloinen. Jos vastaus on väärä, pelihahmo ei ole niin tyytyväinen.

— Pelaaja saa siis välitöntä palautetta. Ensin opetellaan perusteet ja vaikeampiin asioihin mennään vasta, kun ne ovat hallussa lapsen omassa tahdissa. Opettaessaan hahmoaan lapsen on otettava selvää asioista ja mietittävä, mitä opettaa. Jokaisella pelikerralla myös hahmon osaaminen kasvaa, Ketamo kuvailee.

Math Elements on toteutettu suomen ja englannin kielillä. Raadin mielestä pääpalkitulla matikkapelillä katsotaan olevan erityisen hyvät mahdollisuudet kansainväliseen menestykseen.

Peli palkittiin viime kesänä myös vuoden 2013 parhaana interaktiivisena oppimispelinä. Nyt suuntana ovat maailman markkinat.

Suomesta löytyy huikeita mobiilipalveluita

Vuoden mobiilipalvelu 2013 -kilpailussa oli mukana yli sata ehdokasta kolmessatoista sarjassa, joissa haettiin muun muassa parhaita asiointi-, viihde- ja yrityspalveluita. Kilpailu toteutettiin yhteistyössä Teleforum ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja useiden elinkeinoelämän toimijoiden kesken. Tuomariston puheenjohtajana toimi asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Teksti: Leila Kilpi

Kuvat: SkillPixels Oy

Aiheesta aiemmin Opetin-palvelussamme: SkillPixels tähtää maailman ykköseksi opetuspeleissä

Vientiteollisuus teki itseään tutuksi Tampereen ysiluokkalaisille

Mukiinmenevät palkat, monipuoliset tehtävät ja mukavat työkaverit. Näitä mielikuvia pirkanmaalaiset nuoret liittävät vientiteollisuudessa työskentelemiseen. Aika moni voisi itsekin ajatella tekevänsä töitä tulevaisuudessa vientiyrityksessä.

Mielikuvia kyseltiin ja nuorten kysymyksiin vastattiin eilen (6.11.) Tampereen Technopoliksessa pidetyssä tilaisuudessa, jossa Suomen keskeiset vientialat − kemia, metsä ja teknologia – tekivät itseään tutuiksi ysiluokkalaisille.

Mukana oli neljästä koulusta 120 nuorta. He pääsivät tenttaamaan alalla jo työskenteleviä sekä ammatteihin opiskelevia.

Ennen tapahtumapäivää koululaiset olivat käyneet tutustumassa Tampereen seudulla toimiviin vientiyrityksiin: Avant Technoon, Kiiltoon, Metsä Boardille, Nokian Renkaisiin, Tammermaticiin ja UPM:lle.

Koneen käyttöohjeet saksaksi – osaatko lukea?

Technopoliksen tapaamisessa kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden yrityksissä jo pidempään työskennelleet sekä työuraansa vasta aloittelevat nuoret ammattilaiset kertoivat uratarinansa ja antoivat käytännön vinkkejä.

– Ysiluokkalaisille vinkattiin esimerkiksi, että matematiikan, fysiikan, kemian ja teknisen työn opinnoista on hyötyä. Mutta kieliäkin kannattaa opiskella, sillä esimerkiksi koneiden ja laitteiden ohjeet on usein kirjoitettu englanniksi tai saksaksi, Metsäteollisuus ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen kertoo.

Monipuoliset tehtävät motivoivat

Nuoret ammattilaiset vahvistivat, että ammatin paras puoli on juuri se, että töissä viihtyy hyvien työkavereiden kanssa ja tehtävät ovat monipuolisia ja motivoivia.

Esimiehet puolestaan rohkaisivat nuoria tulemaan töihin hyvällä asenteella. Kun on reilusti oma itsensä ja yrittää parhaansa, pääsee jo pitkälle. Työ opettaa aina tekijäänsä. Vastavalmistuneenakaan ei tarvitse pelätä, etteikö osaisi ja pärjäisi.

Uusille osaajille on kysyntää

– Uudistuva vientiteollisuus tarvitsee nuoria, ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa vientiteollisuudesta ja sen tarjoamista töistä, Anne Kettunen kiteyttää.

Talouden tämän hetken taantumasta huolimatta vientiteollisuus työllistää nyt ja vastaisuudessa ison osan suomalaisia joko suoraan tai välillisestä. Uusia osaajia tarvitaan, sillä lähivuosina etenkin tuotannosta siirtyy runsaasti työntekijöitä eläkkeelle.

– On erittäin tärkeää, että vientiteollisuuden ammatit ja työt nousevat niiden vaihtoehtojen joukkoon, joita nuoret puntaroivat peruskoulun jälkeisiä opintoja pohtiessaan.

Neljä nuorta tutustumaan työelämään ja tienaamaan

Tapahtumaan osallistuneiden yhdeksäsluokkalaisten kesken arvottiin neljä Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöpaikkaa ensi vuodelle, yksi jokaiseen mukana olleeseen kouluun.

Vientiteollisuus tutuksi! -pilottihankkeeseen osallistuivat Tampereelta Juhannuskylän koulu, Kaarilan koulu, Pyynikin koulu ja Sääksjärven koulu.

Järjestäjätahoina toimivat Metsäteollisuuden lisäksi työnantajien Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä työntekijöiden Metalliliitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto ja TEAM.

Tapahtuma oli osa valtakunnallista LUMA-tiede- ja teknologiaviikkoa, joka järjestetään perinteisesti marraskuun alkupuolella.

Teksti: Hannele Mayer-Pirttijärvi, kuva: Sini Kaukonen

Lisätietoja:

Johtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry, puh. 040 515 7107
Koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen, Metsäteollisuus ry, puh. 040 833 2288
Johtaja Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 741 9801

Minna Parikka: Yrittäjyys on suuri seikkailu

Yrittäjä Minna Parikka tiesi jo 15-vuotiaana haluavansa suunnitella kenkiä. Nyt 18 vuotta myöhemmin hänen nimikköbrändinsä tuotteita, kenkiä ja muita asusteita, viedään yli 20 maahan ja niitä ylistetään kansainvälisissä muotilehdissä kuten Voguessa ja Ellessä. Lippulaivamyymälä ja Parikan tiimi on ja pysyy kuitenkin Suomessa.

Parikka lähti 19-vuotiaana opiskelemaan kenkäsuunnittelua Englantiin ja suuntasi opintojen jälkeen työskentelemään Milanoon ja Barcelonaan. Koti-ikävä toi kuusi vuotta ulkomailla työskennelleen Parikan takaisin Suomeen vuonna 2005. 25-vuotiaana Parikka pisti rohkeasti oma yrityksen pystyyn, kun työskenteleminen muiden tuotteiden, ideoiden ja ehtojen alaisuudessa ei tuntunut omalta.

Parikka toteaa, ettei suunnitteluun ja valmistusprosesseihin keskittyneestä koulutuksesta saanut pohjaa yrittämiseen, vaan toimintavuodet ovat olleet kasvua ja oppimista yrittäjyyteen. Kolme ensimmäistä vuotta Parikka toimikin yksin toiminimessään, jolloin asioita opittiin kantapään kautta.

Tällä hetkellä Parikalla on Helsingissä viiden hengen tiimi, joka keskittyy myyntiin ja markkinointiin samalla kun Parikka keskittyy suunnitteluun. Parikka pitää visusti kiinni siitä, että jokainen hänen nimensä alla kulkeva tuote on hänen suunnittelemansa. Sen sijaan myyntityön Parikka antaa mieluusti jonkun muun hoidettavaksi, omaa tuotetta kun tuntuu vaikealta myydä.

— Oma visio täytyy olla vahva ja löytää oma, innostunut porukka ympärille toteuttamaan sitä. Oman tyylin ei tarvitse olla vahva heti alussa, vaan sitä voi etsiä ja kokeilla erilaisia tyylejä, Parikka toteaa.

Käsityönä tehtyjä kenkiä

Parikan mallistot viestivät iloisuutta, ne flirttailet ja ovat positiivisen henkisiä väriloistossaan. Kengät valmistetaan Espanjassa, koska Suomesta ei Parikan mukaan löydy sopivaa valmistajaa korkeille koroille ja hienostuneille materiaaleille. Toisin on Espanjassa, jossa on pitkät perinteet naisten kenkien valmistamisessa.

Kengän valmistuksessa on noin 30 prosessia ja Parikan kenkien kaltaisissa design-jalkineissa suurin osa prosesseista tehdään käsin. Komponenttejakin tulee useilta eri toimittajilta. Kenkä on kaikista vaikein tuote valmistaa muotialalla juuri komponenttien, prosessien ja kenkien kovan kulutuksen vuoksi.

Parikan kenkiä viedään hieman yli 20 maahan, mutta päämarkkinat niillä on kuitenkin Suomessa. Tällä hetkellä eniten kysyntää tulee Aasiasta, sillä Parikan tuote on värikäs ja hauska, mikä puhuttelee aasialaisia ostajia. Myynnin kannalta myös verkkokaupalla on tärkeä osansa näkyvyydessä, mutta kenkä on tuotteena sen kaltainen, että asiakas haluaa kokeilla sitä ensin omaan jalkaan.

Parikka nimeää uransa kohokohdaksi oman lippulaivaliikkeen avaamisen Helsingin keskustaan Aleksanterinkadulle, jossa näkyvyys on taattua. Tulevaisuudessa hän toivoo saavansa omia liikkeitä auki ulkomaille metropoleihin, esimerkiksi Hongkongiin.

Rohkeutta, tahtoa ja oma visio

Parikan mukaan yrittäminen vaatii nopeaa oppimiskykyä, rohkeutta, tahtoa ja oman vision asettamista tarpeeksi kauas. Parikka pitää yrittäjyyden hektisyyttä ja jokaisen työpäivän erilaisuutta rikkautena, jolloin koskaan ei ole tylsää.

— Yrittäjyys on suuri seikkailu, jossa on ylämäkiä ja alamäkiä. Kun vastaa puhelimeen tai avaa sähköposteja, ei koskaan tiedä kuka tavoittelee. Tästä tietämättömyydestä pitää pystyä myös nauttimaan. Riskejä pitää ottaa ja kuunnella itseään, Parikka kiteyttää.

— Suunnittelijana työni on aina mukana omassa päässäni, missä sitten olenkin. Yrittäminen tuo vapautta liikkua, kun saa itse päättää mihin lähtee mukaan ja mihin ei.

Parikan tavoite on edelleen sama kuin silloin kun hän aloitti yrittäjänä kahdeksan vuotta sitten: rakentaa globaalisti tunnettu merkki, joka näkyy aktiivisesti kansainvälisessä mediassa ja joka löytyy parhaiden jälleenmyyjien hyllyiltä.

— Tavoitetta kohti ollaan menossa, mutta muotialalla taival on pitkä. Läpimurto ei tapahdu muutamassa vuodessa, Parikka toteaa.

Teksti ja kuvat: Auri Kohola

Uusi keskus vahvistaa LUMA-osaamista Suomessa

Opetusministeri Krista Kiuru avasi tänään LUMA-keskus Suomen Kumpulan tiedekampukselle Helsinkiin.

Uuden keskuksen tavoitteena on vahvistaa matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian osaamista Suomessa. Keskus tukee opettajia elinikäiseen koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

– Suomi tunnetaan maailmalla muun muassa hyvästä menestymisestä PISA-tutkimuksissa. Osaamisen tasomme on korkea ja opettajien koulutus huippuluokkaa. Hyvien tulosten eteen on kuitenkin tehtävä töitä määrätietoisesti. Tulevaisuutemme on taitavissa opettajissa sekä matematiikasta, luonnontieteistä ja teknologiasta innostuneissa lapsissa ja nuorissa, keskuksen johtajaksi nimitetty professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta sanoo.

Verkostomaisesti toimiva LUMA-keskus Suomi on katto-organisaatio kansalliselle ja kansainväliselle LUMA-toiminnalle. Keskus tekee yhteistyötä oppilaitosten, elinkeinoelämän ja opetushallinnon kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Verkostoon kuuluu kymmenen LUMA-keskusta, jotka sijaitsevat suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydessä.

Lue lisää LUMA-sivuilta

Lisätietoja:
LUMA-keskus Suomen johtaja, Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen johtaja, professori Maija Aksela, puh. 050 514 1450, maija.aksela(at)helsinki.fi

Kuva: TAT/Ville Poranen

Onko opettajan antama arvosana luotettava mittari?

Peruskouluoppilaan päättöarviointi ei ole aina luotettava. Tämä ilmenee filosofian lisensiaatti Najat Ouakrim-Soivion väitöskirjassa Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Ouakrim-Soivio väitteli Helsingin yliopistossa 8.11.2013.

Suomessa oppilaiden päättöarvosanat perustuvat valtakunnallisiin kriteereihin. Oppilaita ei nykyään verrata toisiinsa. Ouakrim-Soivion tutkimuksen taustalla oli kuitenkin tieto siitä, että Opetushallituksen tekemissä oppiaineiden seuranta-arvioinneissa oli ilmennyt koulujen välisiä eroja keskimääräisten arvosanojen ja seuranta-arvioinnin tulosten välillä. Ouakrim-Soivio analysoi tutkimuksessaan näitä eroja. Tutkimusotos oli yhteensä 4 158 oppilasta.

Ouakrim-Soivio vertaili keskenään historian ja yhteiskuntaopin arvosanoja sekä yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arvioinnin tuloksia. Vertailu osoitti, että koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välillä vallitsi säännönmukaisuus. Kun koulun osaamistaso osoittautui hyväksi, se osoittautui hyväksi myös keskimääräisiin arvosanoihin nähden.

Lisäksi, esimerkiksi kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin tiukemmin perustein, kuin seuranta-arvioinneissa osoitettu osaaminen olisi antanut olettaa, myös historian arvosana annettiin tiukemmin perustein.

— Koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, jonka perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät ole validi mittari mittaamaan koulujen välisiä osaamiseroja. Näyttää siltä, että opettajat suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon, Ouakrim-Soivio toteaa.

Lisätietoa Najat Ouakrim-Soivion väitöskirjan elektronisesta versiosta Opetushallituksen sivuilta >

Najat Ouakrim-Soivio on suorittanut vuonna 1995 filosofian lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän opiskeli pääaineenaan historiaa. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta opetusalan erilaisissa tehtävissä: historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana ja rehtorina Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, perusopetuksen kehittämis- ja arviointitehtävissä Opetushallituksessa ja OKM:ssä. Lisäksi hän on tehnyt historian ja yhteiskuntaopoin opetusmateriaaleja sekä oppikirjoja. Tällä hetkellä Ouakrim-Soivio työskentelee opettajana ja opettajakouluttajana Helsingin normaalilyseossa.

Kuva: Najat Ouakrim-Soivio

Digiaika poistaa maantieteelliset esteet: yritys tulee vierailulle kouluun

Digitaalisuus avaa uusia mahdollisuuksia oppilaanohjaukseen sekä yhteyksien luomiseen oppiaineen ja työelämän välille. Harvaan asutuilla alueilla koulumatkaa voi olla jopa 70 kilometriä. Pitkät etäisyydet hankaloittavat helposti työelämään tutustumista.

Kouluissa tarvitaan yhä enemmän tietoa työelämästä. Myös harvaan asutussa Lapissa koulut tekevät yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Yritysten kirjo voi kuitenkin käydä riittämättömäksi, kun koululaisia halutaan tutustuttaa työelämään monipuolisesti. On tärkeää, että kouluille on tarjolla palveluja, jotka mahdollistavat tutustumisen yrityksiin menemättä itse paikan päälle.

Sodankylästä Brasiliaan

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) tarjoama Asiantuntijaverkosto kumoaa maantieteelliset esteet. Digitaalisen palvelun avulla opettaja voi viedä vaikkapa koululuokkansa Sodankylästä virtuaaliselle yritysvierailulle Brasiliaan.Tai kutsua Dubaissa sijaitsevan Danonen tehtaan asiantuntijan kertomaan kansainvälisestä työstään ja urastaan.

 — Monet tapaamistamme opettajista kertoivat, että kouluryhmien kanssa tulee vierailtua aina samoissa kohteissa, koska lähialueella on vain vähän yrityksiä. Asiantuntijaverkosto tuo nuorten ulottuville ammatteja, joista he eivät välttämättä ole edes kuulleet aiemmin, TATin virtuaalicoach Auri Kohola kehaisee. 

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tukee koulujen ja yritysten yhteistyötä monin tavoin. Taloudellisen tiedotustoimiston projektipäälliköt auttavat yhteistyön solmimisessa. 

Satu Kaattari-Manninen, projektipäällikkö, Elinkeinoelämän Nuoriso-Ohjelma, Pohjois-Suomi, satu.kaattari-manninen(a)tat.fi, p. 040 514 3874

Auri Kohola, Virtuaalicoach, Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma, auri.kohola(a)tat.fi, p. 040 823 9803

Kysy työstä -palvelu neuvoo työelämäasioissa

Nuoret kaipaavat tukea ja ohjausta matkallaan työelämään. Ensisijainen tiedonlähde on luonnollisesti netti, mutta joskus voi kulua montakin klikkausta, ennen kuin löytää etsimänsä vastaukset.

Kysy työstä -palvelu neuvoo vastavalmistuneita nuoria työn hakemisessa, työhaastatteluun valmistautumisessa sekä esimerkiksi perehdytykseen ja työn ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymyksiin vastaavat eri alojen asiantuntijat yrityksissä.

Myös TATin työelämän nuorisolähettiläs Aicha Manai opastaa nuoria Kysy työstä -palvelussa, joka on osa hänen blogiaan. Aicha antaa vinkkejä mm. työelämässä tarvittavista taidoista ja miten omaa osaamistaan voi tuoda esiin työnhakutilanteessa.

Aicha on itse työllistynyt nuorisolähettilään tehtäväänsä videohakemuksen avulla. Hän kannustaakin nuoria olemaan työnhaussa luovia ja markkinoimaan itseään reippaasti.

– Tiedän kokemuksesta, miten vaativaa työnhaku nykypäivänä on. Omien taitojen esille tuominen mieleenpainuvalla tavalla on erityisen haastavaa. Työelämä elää jatkuvassa murroksessa. Kysy työstä -palvelun avulla tuemme nuoria löytämään sen oman juttunsa, Aicha kertoo.

Kysy työstä -palveluun lähetettyyn kysymykseen saa vastauksen viiden päivän kuluessa. Kysymykset vastauksineen julkaistaan verkkopalvelussa nimettöminä. Vastauksista on iloa ja hyötyä kaikille verkkopalvelussa vieraileville. Kysyvä ei tieltä eksy!

Lisätietoja:
Aicha Manai
työelämän nuorisolähettiläs
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
aicha.manai(a)tat.fi
p. 044 555 3220

www.kysytyosta.fi
www.nuorisolahettilas.fi
www.facebook.com/nuorisolahettilas
twitter.com/TATnuoriso

Tasa-arvo mukaan koulutukseen ja työelämään

Lapin ammattiopiston ja muiden toimijoiden yhdessä toteuttama Lapin Letka on osa Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen Valtava -kehitysohjelmaa. Tämän työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä.

Lapin Letka on hiljattain kehittänyt materiaalia edistämään peruskoulun yläluokkien tasa-arvokoulutusta. Materiaali on sähköistä ja se käsittelee sukupuolten tasa-arvoa hauskalla, mutta myös ajatuksia herättävällä tavalla.

Lapin Letkan projektisuunnittelija Joni Minkkinen kertoo: ”Tämän, peruskoulun yläluokille suunnatun tasa-arvomateriaalin tarve tuli suoraan kentältä. Aluksi tarkoitus oli laatia toiminnallinen paketti yhdelle tasa-arvoaiheiselle ysiluokan opon tunnille. Mutta kun kerran toivottiin, mukaan otettiin tuntisuunnitelma myös yhdelle seiska- ja kasiluokan tunnille. Samalla tasa-arvo vaihtui varsinaisesta aiheesta enemmänkin näkökulmaksi.”

Opetusmateriaali perustuu siihen, että nuoret itse saavat tehdä ja kokea mahdollisimman paljon. Tarkoitus on toimia interaktiivisesti, keskustella aiheesta ja saada nuoret todella ajattelemaan opetuksen aihetta. Aktiivisen osallistumisen avulla varmistetaan, että opetettava asia menee oikeasti perille, eikä jää puolitiehen.

”Sanan opetusmateriaali voisi aivan hyvin vaihtaa sanaan oivallusmateriaali. Huomasimme nimittäin matkan varrella, että mitä enemmän nuoret itse tekevät ja kokevat, sitä todennäköisemmin vaikutus ulottuu sinne kaikista tärkeimpään paikkaan – jokaisen korvien väliin”, kertoo Minkkinen.

Sähköiset opetusmateriaalit ovat nykyään hyvin suosittuja. Helppokäyttöiset ja helposti löytyvät aineistot kasvattavat suosiotaan koko ajan. Kun tarpeisiin vastaava, maksuton ja helppokäyttöinen opetusmateriaali on helposti saatavilla, on opettaminen ja oppiminenkin paljon helpompaa.

www.lapinletka.fi

Teksti: Sonja Forsman
Kuva: Lapin letka -hanke

Eurovaalit lähestyvät – tietoa tarvitaan

Opetin kokosi listan hyödyllisistä linkeistä EU-tiedon lähteille. Klikkaa itsesi vaikkapa suoraan lähetykseen Euroopan parlamentin istuntoon Strasbourgiin!

Puolen vuoden päästä, toukokuussa 2014, EU-maissa pyörähtää käyntiin iso äänestysrumba. Kesän kynnyksellä järjestettävissä eurovaaleissa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

Euroopan parlamentti on 751 edustajallaan maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti. Suomesta sinne äänestetään 13 meppiä (Member of the Parliament). Äänioikeutettuja ovat kaikki vaalipäivään eli sunnuntaihin 25. toukokuuta mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

EU tulee ihmisten iholle

Ensi kevään eurovaalit ovat erityisen tärkeä valinnan paikka EU:n tulevaisuudelle.  Esimerkiksi ”uusi Barroso” eli Euroopan komission puheenjohtaja valitaan nyt ensi kertaa vaalit voittaneesta poliittisesta ryhmästä. Euroopan laajuiset poliittiset puolueet tulevat asettamaan etukäteen ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ja käymään hänestä näkyvän kampanjan.

Kiinnostus EU-asioita kohtaan on kasvanut Suomessa sitten edellisten eurovaalien.  Viime vuosien taloudelliset ja sosiaaliset kriisit säästö- ja tukitoimineen ovat tuoneet EU:n ihmisten tietoisuuteen aivan uudella tavalla. EU:sta ja eurosta keskustellaan ja kiistellään näkyvästi. Tiedolle ja näkemyksille on kysyntää.

EU kiinnostaa yhä enemmän myös nuoria. Heille Euroopan unioni näyttäytyy konkreettisesti usein esimerkiksi vaihto-ohjelmina, jotka mahdollistavat opiskelun tai harjoittelun toisessa EU-maassa.

Mepillä on valtaa yhtä paljon kuin suomalaisella ministerillä

Suomi on kuulunut Euroopan unioniin pian 19 vuotta. Siitä huolimatta tietoa vaikkapa juuri Euroopan parlamentista ja sen tekemästä lainsäädäntötyöstä tarvitaan koko ajan. Lakien säätäminen, mahdollisuudet vaikuttaa lakien sisältöön ja päätöksenteko poikkeavat EU:ssa huomattavasti suomalaisesta mallista.

Euroopan parlamentista on kasvanut vahva vaikuttaja vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen myötä. Parlamentti on nyt tasavertainen lainsäätäjä Euroopan unionin neuvoston kanssa useimmilla aloilla.

Yksittäisillä europarlamentaarikoilla on paljon valtaa – ja he myös käyttävät sitä. Yhden mepin valtaa on verrattu suuruudeltaan jopa ministerin valtaan Suomessa.

Kymmenen linkkiä EU-tiedon lähteille

1. Euroopan parlamentin nettisivut  

2. Euroopan parlamentin verkkolähetykset, mm. täysistunnot suorana lähetyksenä Strasbourgista

3. Euroopan parlamentin täysistuntojen asialistat 

4. Europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä seuraava Votewatch

5. Oikeusministeriön sivut: Suomen eurovaalit 2014

6. Euroopan parlamentin vaaleista Eurooppatiedotuksen sivuilla 

7. Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston blogi ”Kohti eurovaaleja 2014”

8. Laaja tietopankki muun muassa EU:n toimielimistä ja niiden tehtävistä: Euroopan unionin portaali 

9. Tilastotietoja EU:sta Eurostatin sivuilta

10. EK:n sivut: Suomalainen elinkeinoelämä Brysselissä

Teksti: Hannele Mayer-Pirttijärvi
Kuva: EU:n kuvapankki

Koulu-yritysyhteistyön kansainvälinen konferenssi IPN 2014 järjestetään Brysselissä

The International education business Partnership (The IPN) -verkoston 12. konferenssi järjestetään 10.-12.9.2014 Brysselissä.

IPN on kansainvälinen verkosto, joka on kehittänyt koulu-yritysyhteistyötä vuodesta 1992. Konferenssin teemat liittyvät joka puolella maailmaa vastassa oleviin haasteisiin. Taloudellinen tiedotustoimisto on Suomen edustajana IPN-verkostossa. Suomessa järjestettiin IPN-konferenssi vuonna 2008 Taloudellisen tiedotustoimiston organisoimana.

Konferenssissa on vuosien mittaan palkittu Global Best Awards -palkinnoilla myös suomalaisia toimijoita, muiden muassa Taloudellisen tiedotustoimiston koordinoima Yrityskylä-oppimisympäristö. Yrityskylä palkittiin vuonna 2012 Euroopan parhaan yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja koulutuksen kumppanuutena.

IPN 2014 -konferenssin teemana ovat nuorten työllistymistä edistävät kumppanuudet jaoteltuna nuorten työllistymistaitoihin, yrittäjyystaitoihin ja LUMA-aineisiin.

Global Best Awards –kilpailun ilmoittautumiset käynnissä

IPN:n ja The Conference Board of Canadan yhteistyössä järjestämään Global Best Awards -kilpailuun ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Kilpailuehdotuksia arvioidaan kuudessa kategoriassa: nuorten työllistymistaidot, LUMA-aineet, kansainväliset kumppanuudet, innovatiiviset ja luovat kumppanuudet ja oppimisyhteisöjä kehittävät kumppanuudet. Kilpailuehdotuksella voi osallistua yhteen kategoriaan. Kilpailun voittaja julkistetaan IPN-konferenssissa.

Lisäksi IPN tarjoaa opettajille, koulu-yritysyhteistyökumppaneille ja opiskelijoille mahdollisuuden tutustua avaruustutkimukseen NASAn avaruuskeskuksessa Houstonissa. Viikon mittaisissa Destination Space- ja International Space Education Professional -ohjelmissa osallistujat pääsevät tutustumaan NASAn tiloihin ja tapaamaan tiedemiehiä ja astronautteja. Ohjelma on suunniteltu yhteistyössä kansainvälisen avaruusyhteisön kanssa havainnollistamaan avaruustutkimuksen hyödyntämistä erityisesti LUMA-aineiden opetuksen yhteydessä.

Lue lisää:

• IPN-konferenssi
• Global Best Awards -kilpailun ilmoittautuminen
• NASAn avaruuskeskuksen koulutukset

Selvitys: Nuoret sparraamaan yrityksiä

Nuorten Akatemian selvityksen mukaan yritykset toivovat nykyistä enemmän vuorovaikutusta eri-ikäisten nuorten kanssa. Yritykset kaipaavat ymmärrystä siitä, millaisia kuluttajia nuoret ovat ja miten heille kannattaa viestiä. Mutta taustalla on myös laajempi toive ennakoida maailman muutosta: nuoret ovat jo siellä, mihin muu maailma on vasta menossa.

Nuorten Akatemian syys–lokakuussa tekemään selvitykseen haastateltiin 14 yrityksen ja yhteisön edustajaa yhteistyöstä nuorten kanssa.

– Monet yritykset pyrkivät tarjoamaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Nuoriin halutaan luoda näin suhteita tulevina työntekijöinä. Tavoitteena on myös rakentaa myönteistä työnantajakuvaa, Nuorten Akatemian yhteyspäällikkö Sari Kuvaja kommentoi.

Selvityksessä ehdotetaan, että nuoret voisivat toimia jopa johdon sparraajina yrityksen strategiatyössä. Tai heidät voitaisiin ottaa mukaan tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, hankkeiden arviointiin ja tiedon keräämiseen.

– Yläasteikäiset TET-harjoittelijat voitaisiin nimetä tarkkailijoiksi tai muutosagenteiksi. He haastattelisivat esimerkiksi yrityksen työntekijöitä ja johtoa ja dokumentoisivat tuloksia vaikkapa sosiaalisessa mediassa, Kuvaja visioi.

Lue lisää Nuorten Akatemian sivuilta   

Kuva: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Miten nuori voi suunnitella omaa talouttaan?

Paljonko voin kuluttaa ja paljonko kannattaa laittaa säästöön omista kuukausituloista? Mitä on korko? Miksei pikavippejä kannata ottaa? Miten tunteet vaikuttavat rahankäyttöön?

Syksyn viimeisessä Talous & työelämä -webinaarissa kuullaan talousvalmentaja Mikko Sjögrenin neuvoja ja vinkkejä nuoren oman talouden suunnitteluun. Webinaarissa muun muassa avataan taloudenhoitoon liittyviä peruskäsitteitä sekä puhutaan tuloista ja menoista. Sjögreniä haastattelee Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) projektikoordinaattori Minna Ala-Outinen.

Keskiviikko 27.11.2013 klo 13–14 Mikko Sjögren: Mites tää mun oma talous?

Tervetuloa seuraamaan webinaaria osoitteessa http://tat-ryhma.adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto. Webinaariin ei ole ennakkoilmoittautumista. Lähetyksen seuraamiseen tarvitset vain internetyhteydessä olevan tietokoneen sekä kaiuttimet. Kysymyksiä vieraalle voi esittää chat-ikkunan kautta.

Talousvalmentaja Mikko Sjögren

Koulutus:
Auto- ja korjaamotekniikan insinööri (AMK) ja merkonomi

Työhistoria:
Yrittäjä vuodesta 1997 / toimitusjohtaja

Erityisosaaminen:
Henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen valmentaminen sekä taloudesta puhuminen kansankielellä

Motto:
Asioilla on tapana järjestyä

Webinaari päättää syyslukukauden 2013 kestäneen talousteeman. Kevään webinaareissa teemana on työelämä ja vuoden ensimmäinen webinaari lähetetään 4.2.2014 klo 13–14. Tällöin aiheena on työnetsiminen ja oman kutsumustyön löytäminen. Aihetta tulee avaamaan ajattelun ammattilainen, filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto.

Ohjeita webinaarin seuraamiseen
• Lähetystä voi seurata osoitteessa http://tat-ryhma.adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto
• Kirjaudu sisään vierailijana koulun ja ryhmän nimellä, esimerkiksi Kaarilan koulu 9C. Luento on suunnattu yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille ryhmille, joten ensisijaisesti toivotaan osallistumista ryhmänä, ei yksittäisenä henkilönä. Etäyhteyshuone avataan 15 minuuttia ennen luennon alkua. Odota hetki, että sinut hyväksytään sisään.
• Etäyhteyshuoneessa voit osallistujana kuulla esiintyjän äänen ja nähdä hänestä videokuvaa. Sinulla ei ole oikeutta näyttää omaa web-kamerakuvaasi tai puhua, mutta voit esittää kysymyksiä chat-ikkunassa.
• Osallistujilta toivotaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä esitettäväksi puhujalle. Niitä voi esittää koko webinaarin ajan ja mahdollisimman moneen pyritään vastaamaan tunnin kuluessa.

Aikaisemmat webinaaritallenteet löytyvät Asiantuntijaverkoston sivuilta 

Lisätietoja Asiantuntijaverkostosta ja webinaarisarjasta:

Auri Kohola, virtuaalicoach
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
auri.kohola(a)tat.fi
040 823 9803