Onko pinkkejä kontteja olemassa?

Kesäloman kynnyksellä Pirkkalan yläasteella vietettiin logistiikkapäivää.

Pirkkalan yläasteen 250 8. luokkalaista kokoontui 28.5. klo 8.30 koulun juhlasaliin. Logistiikkapäivän ensimmäisellä rastilla juhlasalissa käytiin läpi logistiikan eri muotoja ja myös siihen, mitä tapahtuu jos logistiikka ei toimi tai sitä ei ole olemassa.

Yhteisen rastin jälkeen 8. luokkalaiset jakaantuivat luokittain ryhmiin ja kiersivät 11 rastia, joissa esiteltiin logistiikka-alan eri ammatteja. Tarkoituksena oli antaa oppilaille käsitys alan monipuolisista ammattivaihtoehdoista ja myös logistiikka-alan opiskelutarjontaa oli esittelemässä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

Rasteilla oli mukana seuraavat yritykset/organisaatiot:

1. Asiakaspalvelija/ TNT Suomi
2. Myyntineuvottelija/ DSV Road
3. Linja-autonkuljettaja/ Länsilinjat
4. Kuljetusalan yrittäjä/ Kuljetusliike Jakopalvelu
5. Hävittäjälentäjä/ Satakunnan lennosto
6. Henkilöstösuunnittelija/ Länsilinjat
7. Postinjakaja/ Itella, Posti
8. Jäteautonkuljettaja/ Lassila & Tikanoja
9. Varastotyöntekijä/ Suomen Transval
10. Jakeluauton kuljettaja/ Itella Logistiikka
11. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Lisäksi 12. rasti oli liikenneturvallisuuteen liittyvä video/peli. Osalla rasteista oli mukana myös kuljetuskalustoa, joihin oppilaat pääsivät tutustumaan. Aurinkoinen ja lämmin sää suosi ulkorasteja ja oppilaat tutustuivat innokkaasti mm. Tredun yhdistelmäajoneuvoon, Länsilinjojen bussiin ja Lassila & Tikanojan tutkimusautoon.

Eräs Pirkkalan yläasteen oppilas kysyi, onko pinkkejä kontteja olemassa. Tutustumispäivän aikana oli oppilailla hyvät mahdollisuudet etsiä vastauksia omaan ammatinvalintaan ja toimialaan liittyviin kysymyksiin. Päivä tarjosi paljon tietoa nuorille ja omakohtaista kokemusta kuljetuskalustosta. 

Päivän järjestäminen yli 200 oppilaalle vaatii järjestelyjä oppituntien ja aikataulutuksen suhteen. Tämä malli kuitenkin toimi hyvin ja on erinomainen tapa tuoda ammatteja esille isommallekin oppilasjoukolle. Kaikille rastien pitäjille iso kiitos mukana olosta ja Pirkkalan yläasteelle kiitos halukkuudesta olla mukana järjestämässä tapahtumaa!

Tutustu myös logistiikka-alan ammatinesittelyvideoihin kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelussa.

Marika Mertala

Matematiikan opetuksen päivä kasvatti suosiotaan

Toinen valtakunnallinen matematiikan opetuksen päivä järjestettiin 4.6.2013 Kumpulan tiedekampuksella Helsingissä. MatO-päivä tarjosi huippuasiantuntijoiden luentoja, oppimisen iloa työpajoissa, vilkkaita paneelikeskusteluja ja verkostoitumista kollegoiden ja tutkijoiden kanssa.

Matematiikan opetuksen päivä houkutteli lähes kaksisataa osallistujaa Helsingin yliopistoon Kumpulan kampukselle. Kiinnostavilla luennoilla ruodittiin mm. opetuksen kehittämisen haasteita, matematiikan oppimisvaikeuksia ja matematiikan ylioppilaskokeen tulevaisuutta. Paneelikeskustelussa puolestaan kipinöi herkullinen vastakkainasettelu perinteisen oppikirjan ja avointen verkko-oppikirjojen ja -materiaalien välillä.

Yleisö oli päässyt osallistumaan MatO-päivän suunnitteluun mm. ehdottamalla ennakkoon puhujia ja työpajaideoita, mikä näkyi ohjelman monipuolisuudessa. Puhujille oli saanut myös esittää kysymyksiä ja aihetoiveita etukäteen.

Erityispedagogiikan dosentti Pirjo Aunio avasi keskustelua matematiikan oppimisvaikeuksista. Tutkimusta mm. Ajatellaan-hankkeessa toteuttava Aunio toi esille näkökulmia siihen, millaista on matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivän nuoren elämä ja millaisilla toimilla opettaja voi heidän oppimistaan tukea. Aunio esitti luennolla belgialaisen Ghentin yliopiston tutkijoiden ajatuksia herättävän, nuorten kokemuksiin pohjautuvan dokumentin dyskalkuliasta. Dyskalkulia on matematiikan oppimisvaikeuksien kirjon äärimmäinen muoto, jonka neuropsykologi voi diagnosoida testien perusteella.

Ghentin yliopiston tutkijoiden dokumentin Divided by Numbers –studying with dyscalculia voi katsoa täältä.

Lisämateriaaliksi Aunio suositteli Lukimat-sivuston tarjoamaa tietoa matematiikan oppimisvaikeuksista, matematiikan taitojen kehityksestä ja välineitä oppimisen pulmien tunnistamiseen ja oppimisen seurantaan.

Mihin matematiikan ylioppilaskoe on matkalla?

Professori Peter Hästö Oulun yliopistosta antoi yleisön kurkistaa matematiikan ylioppilaskokeen tulevaisuuteen esittelemällä mm. ideoita ja esimerkkejä uudentyyppisistä tehtävistä.

Hästö toimii matematiikan ylioppilaskokeen kehittämis- ja seurantaryhmän puheenjohtajana. Hän ei ennustanut kokeen tulevaisuutta kristallipallosta, mutta vihjaisi kaksiosaisen kokeen olevan todennäköinen kehityssuunta. Kaksiosaisessa matematiikan ylioppilaskokeessa ilman apuvälineitä kuten laskinta ja taulukkokirjaa tehtävä osa testaisi rutiiniosaamista. Toisessa osassa apuvälineet olisi sallittu ja ongelmalähtöiset kysymykset vaatisivat syvempää osaamista ja ymmärtämistä.

Hästön luennolla keskusteltiin myös matematiikan ylioppilaskokeen sähköistämisestä: sallittavasta välineistöstä, ohjelmistosta ja mahdollisista haasteista. Matematiikan sähköisen kokeen testaus alkaa vuonna 2016 ja koko maassa se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2019.

Sähköisen ylioppilaskokeen kehittämisen tiedotuskanavana toimii www.digabi.fi.

Matematiikan opetuksen päivän järjestivät Helsingin yliopiston Valtakunnallinen LUMA-keskus ja sen osana matematiikan ja tilastotieteen laitoksella toimiva Summamutikka-keskus.

Mukana MatO-päivää tukemassa olivat E-math-hanke, EL Early Learning Oy, Laskentaväline Oy, MFKA-Kustannus Oy, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry, Tekniikan akateemiset TEK ry, Terra Cognita Oy, Tevella Oy ja Tilastokeskus.

Teksti: Maija Pollari.
Kuva: Sakari Tolppanen.
Lähde: LUMA Sanomat.

Yrityskylälle tunnustus yrittäjyyden edistämisestä

Peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu Yrityskylä-oppimisympäristö on valittu edustamaan Suomea Euroopan laajuisessa kilpailussa, jossa palkitaan yrittämistä tukevia huippualoitteita. Euroopan komission jakamasta Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämispalkinnosta kisataan marraskuussa Liettuassa. Loppukilpailuun osallistuu yli 30 Euroopan valtiota.

Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto palkitsee vuosittain aloitteita, joilla helpotetaan yritystoimintaa, edistetään kasvua ja kansainvälistymistä, sekä edistetään yrittäjähenkistä ajattelutapaa.

– Yrityskylä on toteutustavaltaan omaperäinen ja Euroopan tasolla jopa ainutlaatuinen oppimisympäristö. Hankkeessa hyödynnetään hyvin alueellisia sidosryhmiä, ja sen vaikutukset yrittäjähenkisen ajattelu- ja toimintatavan edistäjänä ovat laajat ja pitkävaikutteiset. Hanke on sinänsä myös helposti siirrettävissä muille alueille, mikä antaa sille lisäarvoa vertailussa, toteaa kilpailun kansallinen koordinaattori ja Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kimmo Puolitaival.

Aitoja kokemuksia työelämästä ja yrittäjyydestä

Yrityskylässä yhdistetään toiminnallinen oppiminen ympäröivään yhteiskuntaan. Yrityskylän yritykset ovat todellisia yrityksiä, jotka edustavat paikallista elinkeinoelämää. Oppilas työskentelee Yrityskylässä omassa ammatissaan, josta hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Yrityskylä on tähän mennessä toteutettu kahdeksalla paikkakunnalla ja oppimisympäristössä on vieraillut jo 24 000 kuudesluokkalaista ja 1 000 opettajaa. Oppimisympäristö on saanut erinomaista palautetta sekä koululaisilta että heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Oppilaista 94 % ja opettajista 74 % antaa sille erinomaisen arvosanan.

– Yrityskylä-hankkeen käynnistäminen ja laajentuminen on edellyttänyt yhteistyökumppaneilta rohkeutta ja aitoa halua parantaa kuudesluokkalaisten talous-, työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. On hienoa, että tämänkaltaisen oppimisympäristön vaikuttavuuteen on vilpittömästi uskottu alusta asti, vaikkei vastaavanlaisen konseptin toimivuudesta ole ollut aikaisempaa näyttöä Euroopassa, sanoo Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski.

Yrityskylän toimintaa tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi yritykset, säätiöt ja kunnat, joita on kaiken kaikkiaan mukana yli 130. Yrityskylää koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Lisätietoja

Kansallinen koordinaattori Kimmo Puolitaival, johtaja, Varsinais-Suomen TE-toimisto, 040 822 9414, kimmo.puolitaival(a)te-toimisto.fi

TAT, Tomi Alakoski, toiminnanjohtaja, Yrityskylä, 040 501 5307, tomi.alakoski(a)tat.fi

www.yrityskyla.fi
www.facebook.com/yrityskyla

Kansan arvot -tutkimus:
Suomalaisten luottamus mediaan rapisemassa

Jopa 69 % suomalaisista ilmoittaa, ettei luota mediaan. Seuraavaksi vähiten luotetaan EU:hun, työnantajajärjestöihin ja kuntapäättäjiin. Eniten Suomessa luotetaan poliisiin, koulutusjärjestelmään ja oikeuslaitokseen. Tiedot selviävät T-Median toteuttamasta Kansan arvot -tutkimuksesta, johon vastasi yli 3 000 suomalaista.

Vain neljännes tutkimukseen vastanneista kokee, että media keskittyy olennaisiin asioihin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Median pinnallistuminen ja viihteellistyminen sekä alan murros yt-neuvotteluineen ovat varmaankin osaltaan vaikuttaneet luottamuksen murenemiseen. Toisaalta nopeasti nautittavalle uutisoinnille voidaan tulkita olevan tilausta, sillä lähes kolme neljästä suomalaisesta haluaa tietää päivän polttavimmat puheenaiheet, sanoo T-Median tutkimusjohtaja Sari Maunula.

Terveyden merkitys korostuu, uskontoa ei pidetä tärkeänä

Terveys ja perhe ovat tutkimuksen mukaan asioita, joita suomalaiset arvostavat eniten. Suomalaiset ovat myös hyvin yksimielisiä siitä, että ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla.

Yhteiskunnallisista teemoista esille nousevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuorten työllistyminen. Uskontoa ja hengellisyyttä pidettiin vähiten tärkeinä. Kuitenkin 92 % vastaajista on sitä mieltä, että uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia.

Maahanmuuttajat ja kansainvälisyys jakavat mielipiteitä

Maahanmuuttajiin ja kansainvälisyyteen liittyvät näkemykset eroavat selvästi riippuen vastaajan puoluekannasta. Perussuomalaisten kannattajat toteavat huomattavasti muiden puolueiden kannattajia useammin (46 %), että he vastustavat maahanmuuttoa, koska se uhkaa suomalaista kulttuuria ja perinteitä.

Selvästi yli puolet Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n kannattajista näkee, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaisten kannattajista vain noin viidennes ajattelee näin. Kaikista vastaajista 88 % hyväksyisi työyhteisöönsä maahanmuuttajia.

Nuoret suvaitsevaisempia

Nuoret kannattavat tasa-arvoisia oikeuksia. Esimerkiksi 76 prosenttia 15–24-vuotiaista antaisi homoseksuaaleille samat oikeudet kuin heteroseksuaaleille. Yli 65-vuotiaista samat oikeudet antaisi vain 39 prosenttia.

– Nuoret pitivät erityisen tärkeänä myös heitä itseään lähellä olevia asioita, kuten opiskelupaikkojen määrää, työllistymistä ja kansainvälisyyttä. Nuoret ovat myös EU:ta kohtaan luottavaisempia kuin iäkkäämmät, kertoo T-Median tutkija Maria Vesanen.

Kansan arvot 2013 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten arvoja sekä arvojen ja toiminnan välistä yhteyttä. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 11.4.–22.5.2013.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 3 004 suomalaista. Kohderyhmänä olivat 15–75-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poislukien Ahvenanmaa). Tutkimusotos on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi.

Lisätiedot

T-Media Oy
Maria Vesanen
tutkija
050 344 7480
maria.vesanen@t-media.fi
www.t-media.fi

T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa (TAT) ja edustaa Suomessa Reputation Institute -verkostoa. TATiin kuuluu myös Finnfacts.

Hyvää kesää!

Opettimen toimitus lomailee heinäkuussa. Palaamme tositoimiin jälleen elokuussa.

Aurinkoista kesää kaikille!

Kuva: Sini Merikallio

Kesätöiden kautta työelämään

Suomen suurimmaksi työnantajaksi noussut Itella työllistää noin 18 000 henkilöä. Itella on kansainvälinen yritys, jossa pelkästään Suomessa on edustettuna 80 eri kansalaisuutta. Tänä kesänä Itella tarjoaa kesätyöpaikan eri puolella Suomea yhteensä 2 800 henkilölle. Heistä suurin osa työskentelee postin jakelussa, lajittelussa ja kuljetuksessa.

Itella Logistics Oy:n kotimaan kuljetuksessa Suomessa on noin 250 henkilöä kesätöissä. ”Jyväskylässä Itella Logistics palkkasi 15 kesätyöntekijää kuljettajan ja terminaalityöntekijän tehtäviin”, kertoo Itä-Suomen aluepäällikkö Juha Sinivuo, joka aloitti oman uransa aikoinaan Itellassa juuri kesätyöntekijänä.

Kesätyön rekrytointikanavana ovat Itellan omat www-sivut sekä mol.fi-sivusto. ”Hakemuksia Jyväskylään tuli 60 hyvin lyhyestä hakuajasta huolimatta. Potentiaalisimmat hakijat kutsuttiin haastatteluun ja osa hakijoista suoritti ajoneuvon käsittelyharjoittelun osana rekrytointiprosessia”, Juha toteaa Jyväskylän hakuprosessista. Kesätöihin valitut aloittivat pestinsä toukokuussa ja työ kestää elokuulle asti. Yksi kesätyön aloittaneista on 21-vuotias Otto Kiljain, joka toimii jakeluauton kuljettajana.
”Ekana päivänä vähän ehkä jännitti ja mietti miten sitä muistaa kaiken uuden mitä oppii. Ekan päivän jälkeen helpottunut ja ihan rento fiilis”, kuvailee Otto tuntemuksiaan ensimmäisestä työpäivästään.

Oton kesätyö pitää sisällään kuljetuksia Jyväskylän alueella. Ajovuoro voi kuitenkin ulottua 180 kilometrin säteelle Jyväskylästä. Pääasiallisesti kuljettajina toimivat Itellan kesätyötekijät ajavat nouto-jakelu-ajoja sekä ateriakuljetuksia. Nouto-jakelu käsittää pakettien ja rahtikappaletavaran noutoa ja jakelua sekä yritysten ja postinsaajatalouksien kirjepostin ja aikakauslehtien kuljetuksia.

”Kuljettaja toimii yksin. Kiireisenä päivänä voi olla haastavaa pitää kiinni aikataulusta”, sanoo Otto. Tärkeimpänä sääntönä hän pitääkin aikataulujen noudattamista. Asiakas odottaa saavansa lähetykset tiettyyn aikaan, siksi kuljettajan vastuu aikataulujen noudattamisesta on tärkeää. Asiakaslähtöisyys on yhtä tärkeä osa kuljettajan työtä.

Itella on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Kampanjassa mukana oleva yritys sitoutuu kampanjan periaatteisiin, joita ovat muiden muassa mielekäs työ ja kohtuullinen palkka, hyvä hakijakokemus sekä perehdytys ja ohjaaminen.

Jyväskylässä kesätyöntekijät osallistuvat perehdytykseen, jossa käydään läpi yritys- ja tuotetietoa. ”Perehdytykseen kuuluu myös perusasiakaspalveluasiat kuten pukeutuminen, tervehtiminen ja asiakkaan kohtaamiseen liittyviä asioita”, toteaa Juha Sinivuo. Tämän lisäksi esimies tai kokeneempi työntekijä opastaa 3-5 päivän ajan uutta työntekijää työtehtäviin ja tiettyyn työvuoroon.

Kesätyö voi johtaa myös vakituiseen työpaikkaan. Juha Sinivuo itse on siitä hyvä esimerkki; työura on kesätyöpestin jälkeen vienyt opiskelujen kautta nykyisiin esimiestehtäviin. Otto Kiljainin kesätyöpesti kestää heinäkuun loppuun. ”Kesätyöaika Itellalla on ollut mukavaa”, hän sanoo. Nuoren miehen tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Logistiikka-ala on kuitenkin hyvin potentiaalinen vaihtoehto. Töitä alalla on varmasti tarjolla kaikille asiakaslähtöisille ja motivoituneille kuljettajille.

Teksti:

Marika Mertala, logistiikka-alan projektipäällikkö

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kuva: Itella

Peruskoulun opon ajatuksia päättöluokkalaisten siirtyessä jatko-opintoihin

Perjantai 14.6.2013 oli jännittävä päivä monessa suomalaisessa perheessä. Peruskoulunsa päättäneet saivat silloin tiedon, minne he pääsivät opiskelemaan (osa oppilaista oli löytänyt tiedon netistä jo torstaina). Tuo perjantaipäivä oli tietysti myös meille peruskoulun opoille jännittävä. Tuosta päivästä alkoi koulussamme tiivis jälkiohjauskierros; me opot tapasimme ilman koulupaikkaa jääneet ja ohjasimme niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä saamaansa opiskelupaikkaan tai tarvitsivat tukea. Osa oppilaista soitti meille omatoimisesti varatakseen ohjausajan, osa vanhemman patistamana. Me opot taas soitimme niille, joista ei kuulunut, mutta joiden ajattelimme tarvitsevan jälkiohjausta.

Oma kouluni on itäsuomalaiseksi kouluksi varsin suuri. Kokonaisoppilasmäärämme oli kuluneena lukuvuonna 510, joista päättöluokkalaisia oli 146. Jos tarkastelemme sitä, kuinka monin koulumme oppilas sai opiskelupaikan, oppilaamme sijoittuivat jatko-opintoihin varsin hyvin verrattuna Suomen koko sijoittumistilanteeseen. Koulumme päättöluokkalaisista peräti 91 % pääsi joko ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon, ja maamme 99600 peruskoulunsa päättävästä noin 77 % sai jatko-opintopaikan.

Jos taas tarkastelemme koulumme oppilaiden pääsyä ensisijaiseen hakutoiveeseensa, koulumme oppilaat sijoittuivat jatko-opintoihin tällä kertaa edellisvuosia hiukan heikommin. Oppilaistamme 67 % pääsi ensisijaiseen hakutoiveeseensa, kun parhaimmillaan viime vuosina ensisijaiseen toiveeseensa on päässyt 72 - 80 % oppilaistamme. Itse toivon aina, että mahdollisimman moni oppilas pääsisi juuri 1. hakutoiveeseensa, sillä oppilaan opiskelumotivaatio on varmasti tällöin suurempaa kuin jos hän joutuu esim. 5. hakutoiveeseensa.

Täydennyshaku ja ammattistartti

Suurin huoli minulla on vuosittain niistä oppilaista, jotka eivät saa yhteishaussa mitään opiskelupaikkaa. Tällä kertaa 12 oman kouluni oppilaista jäi vaille koulutuspaikkaa. Nämä oppilaat jonottavat peruutuspaikkoja ja hakevat heinäkuussa täydennyshaussa vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja. Moni ilman opiskelupaikkaa jäänyt hakee myös ammattistartille ja osa harkitsee peruskoulun lisäopetukseen hakemista.

Kokemuksesta tiedän, ettei täydennyshakuun ammatilliselle puolelle tule juuri houkuttelevia koulutuspaikkoja, vaan haussa ovat ne alat, jonne nuoret eivät juuri tällä hetkellä halua. Tämän vuoksi täydennyshaun kautta löytyy vain harvalle mieluisa koulutuspaikka. Ammattistartti houkuttelee monia nuoria, sillä siellä pääsee tutustumaan ammatillisen koulutuksen eri aloihin ja saa mahdollisuuden nostaa muutamaa päättötodistuksen arvosanaa. Ne nuoret, jotka haluavat nostaa useita peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja, päätyvät hakemaan peruskoulun lisäopetukseen, sillä Joensuussa ei ole kymppiluokkaa.

Monelle oppilaalle siirtyminen uuteen oppilaitokseen peruskoulun jälkeen on jännittävä kokemus, osalle suorastaan ahdistava. Nuorten toisen asteen opintojen keskeyttämistä opintojen alussa voitaisiin ennaltaehkäistä siten, että etsivän nuorisotyön työntyöntekijä tulisi käymään päättöluokkalaisten luona jo 9. luokan aikana ja olisi heidän tukenaan toisen asteen opintojen alettua. Näin opintoihinsa toiselle asteelle jännittyneinä siirtyvät, heikosti motivoituneet tai keskeyttämistä jo heti alussa pohtivat voisivat keskustella tutun ihmisen kanssa aloitettuaan ammatilliset opinnot. Tämä nivelvaiheen yhteistyön tiivistäminen edellyttäisi sitä, että kunnat palkkaisivat riittävän määrän etsivään nuorisotyöhön työntekijöitä. Tällä hetkellä etsivän nuorisotyön työntekijöiden määrä päättöluokkalaista kohti vaihtelee suuresti kunnittain: joissakin kunnissa on yhdellä työntekijällä 200 päättöluokkalaista, ja toisissa 750 päättöluokkalaista (ja etsivän nuorisotyön työtekijöillä on aina muitakin asiakkaita kuin peruskoulunsa päättävät).

Nuorisotakuu ja Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen tulevaisuus

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ollaan siirtämässä Pohjois-Karjalasta Etelä-Suomeen. Ensi lukuvuonna myös ammatillisen koulutuksen pisteytys muuttuu siten, että lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opintonsa aloittaneen on lähes mahdotonta päästä seuraavana vuonna ammatilliseen oppilaitokseen. Samanaikaisesti huhutaan, että ammattistartti-toiminta ja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus lakkaavat Pohjois-Karjalassa. Olen pohtinut, minne tulevaisuudessa pääsevät ammatillisen oppilaitoksen tai lukion keskeyttävät ja mihin sijoittuvat heikosti peruskoulussa pärjänneet. Mitä tekevät oppilaat, jotka tarvitsisivat lisää miettimisaikaa, jos ammattistarttia ei ole? Kuinka käy niiden yläkoulun aikana maahan tulleiden maahanmuuttajien, joiden kielitaito ei riitä ammatilliseen koulutukseen, jos maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus lakkautetaan? Kuinka huomioidaan ne maahanmuuttajat, jotka tulevat Suomeen yli 17-vuotiaina ja joiden kielitaito ei riitä ammatillisten opintojen suorittamiseen? Miten järjestetään aikuisten maahanmuuttajien, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus, perusopetus? Suomi tarvitsee tulevaisuudessa kaikki töihin, joten em. kysymyksiin pitäisi löytää vastaus.

Nuorisotakuun tavoitteena on taata kaikille peruskoulunsa päättäville koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Ilman opiskelupaikkaa jääville on siis monia mahdollisuuksia, mutta onko tämä mahdollisuuksien kirjo jo liian laaja. Olen pohtinut monesti, voisiko nuorten siirtymistä työelämään nopeuttaa siten, että peruskoulunsa hyväksytysti päättäville ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille taattaisiin opiskelupaikka ammatillisessa oppilaitoksessa tai sen osana toimivassa (nykyisen ammattistartin tyyppisessä) valmistavassa koulutuksessa. Peruskoulunsa päättävistä osa on hyvin epävarmoja siitä, mille ammatillisen koulutuksen alalle he haluaisivat opiskelemaan, mutta he tietävät sen, että he haluavat juuri ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi on olemassa joukko peruskoulunsa päättäviä haaveammattinsa tietäviä, joiden kohtalainenkaan päättötodistus ei riitä haluamalleen suositulle ammatillisen koulutuksen alalle. Näiden nuorten ja yhteiskunnan kannalta olisi hyvä, jos ammatilliseen koulutukseen voitaisiin liittää valmistava vuosi, jonka aikana nuori voisi (ainakin yrittää) nostaa peruskoulun arvosanojaan (kuten 10-luokalla), suorittaa joitakin ammatillisen koulutuksen opintoja sekä tutustua ammatilliseen koulutukseen ja mahdolliseen haavealaan tarkemmin. Tämän valmistavan vuoden jälkeen nuori olisi varmasti valmiimpi siirtymään varsinaisiin ammattiin johtaviin opintoihin mukanaan suoritettuja opintoja.

Jari Laukkanen

Opinto-ohjaaja

Pataluodon koulu

Joensuu

Suomelle kuusi mitalia nuorten ammattitaidon MM-kilpailusta

Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut, WorldSkills Leipzig 2013, järjestettiin heinäkuussa Saksan Leipzigissa. Suomen joukkue pääsi juhlistamaan yhtä kultaa, kahta hopeaa ja kolmea pronssia!

Jyväskyläläinen Tytti Hongisto voitti maailmanmestaruuden muoti ja vaatetus-lajissa. Hopealle ylsivät raaseporilainen Antrei Hartikainen huonekalupuuseppä-lajissa sekä helsinkiläinen Anna Blubaum lähihoitaja-lajissa. Pronssimitalin kanssa kotiin palaa kolme nuorta kilpailijaa: kuopiolainen Soila Korhonen, lentokonehuolto; muuramelainen Säde Tilsala, floristiikka sekä mikkeliläinen Joonas Innanen, teräsrakennetyöt.

Suomen joukkueen paras kilpailija, Best of Nation, on 22-vuotias muoti ja vaatetus -lajin kultamitalisti Tytti Hongisto pisteillään 540.

Mitalisijojen lisäksi 19 suomalaiskilpailijaa saavutti diplomisijan eli ylittivät lajinsa keskiarvopistemäärän, joka on 500 pistettä. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että reilusti yli puolet Suomen joukkueesta oli keskiarvon paremmalla puolella – oman lajinsa maailman huippua!

- Meidän suomalaisten on syytä olla ylpeitä ammattitaitomaajoukkueestamme. Maajoukkueen saamat mitalit ja diplomisijat sekä koko maajoukkueen kokoamat yhteispisteet erittäin kovatasoisessa WorldSkills 2013 -kilpailussa ovat osoitus siitä, että Suomen ammatillinen koulutus on maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna huippuluokkaa. Täällä Leipzigissa kilpailleiden nuorten ammatillista huippuosaamista, positiivista tekemisen meininkiä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jotta Suomi voi hallituksen tavoitteiden mukaisesti olla maailman osaavin kansa vuonna 2020, toteaa Skills Finlandin hallituksen puheenjohtaja, opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

WorldSkills Leipzig 2013:ssa kisattiin 46 lajissa, jotka edustavat laajasti ammatillisen koulutuksen aloja. Tapahtuma kokosi yhteen noin tuhat kilpailijaa 50 eri maasta ympäri maailmaa. Kilpailut kestivät neljä päivää. Ammattitaidon MM-kisat järjestettiin nyt 42. kerran.

Lähde: Skills Finland ry

Suomalaisnuoret menestyivät luonnontieteiden olympialaisissa

Suomalaiset lukiolaiset menestyivät sekä kemian että biologian olympialaisissa. Bernissä järjestetyissä biologian olympialaisissa Suomi sai neljä pronssia ja Moskovassa järjestetyissä kemian olympialaisissa yhden pronssin. Suomalaisnuorten menestyksestä kertoi aiemmin Good News from Finland -uutispalvelu.

Kemian olympialaiset on kansainvälinen, alle 20-vuotiaille vuosittain järjestettävä kemian opiskeluun kannustava kilpailu. Se koostuu sekä teoria- että laboratoriotehtävistä samoin kuin vuosittain toisen asteen opiskelijoille järjestettävät biologian olympialaiset.

Kemian olympialaisissa pronssia voitti Kim Kuntze Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta. Lisäksi Suomen joukkueeseen kuului kolme muuta opiskelijaa eri lukioista. Kisojen viisi parasta kilpailijaa tulivat Kiinasta, Taiwanista ja Etelä-Koreasta.

Biologian olympialaisissa kaikki Suomen joukkueen jäsenet toivat kotiin pronssimitalin. Joukkueeseen kuuluivat Niko Johansson, Santeri Maatsola, Jakke Neiroja ja Tarmo Nurmi. Parhaiten olympialaisissa menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Pohjoismaista Suomi oli paras.

Molempiin olympialaisiin osallistuvia suomalaisia valmennettiin Helsingin yliopistossa. Biologian kisoihin osallistuvat pääsivät tekemään käytännön tehtäviä yliopiston biotieteiden laitoksen laboratorioissa. Yliopiston kemian laitos taas huolehti kemian olympialaisiin osallistuvien harjoituksista.

www.helsinki.fi/yliopisto

Oulusta kasvaa pieni suuri ihme

Pohjolan pääkaupungiksikin tituleerattu Oulu haluaa kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, yrittäjyyden kannalta monipuoliseksi sekä vientiä ja työllisyyttä luovaksi bisneskaupungiksi. Vision toteuttaminen on hyvässä vauhdissa.

— Oulussa on aina ollut vahva yrittämisen kulttuuri. Viimeisen 15 vuoden aikana Nokia keräsi merkittävän määrän lahjakkaita ihmisiä, mutta nyt, kun yrityksen strategia on muuttunut, alueella on paljon osaavaa työvoimaa, ja kauan kyteneet yritysideat ovat saaneet hyviä toteuttajia, BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula kertoo.

BusinessOulu vastaa kaupungin liikelaitoksena koko elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja yritysten tarvitsemista kehityspalveluista. Tavoitteena on luoda toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Vetovoimaa ja osaamista

Oululaisen startup-scenen nousu alkoi Ala-Mursulan mukaan ensimmäisen kerran jo 1980-luvun puolivälissä, jolloin kaupunkiin syntyi useita kymmeniä yrityksiä. Vauhti hiipui 90-luvulla, mutta lähti uuteen nousuun vuonna 2007. Kaupunkiin on sittemmin syntynyt satoja yrityksiä ja hyvä yrittämisen energiataso. Ulkomaisia yrityksiä on jo noin 200.

— Olemme pystyneet kolminkertaistamaan parin vuoden aikana sijoitusten lukumäärän, Ala-Mursula iloitsee.

Oulussa on useita vahvoja osaamisalueita. Maailmanlaajuisesti katsottuna erittäin vahvaa on mobiiliviestinnän suunnittelu- ja valmistus niin tuotteissa kuin palveluissa. Samoin terveys- ja hyvinvointiteknologiassa tehdään merkittävää liiketoimintaa. Muita vahvuuksia ovat cleantech, kaivosteknologia sekä life science yhdistettynä bioteollisuuteen.

— Olemme tottuneet tekemään asioita nopeasti. Kaupunki on riittävän suuri tarjonnaltaan, mutta riittävän pieni toimiakseen tehokkaasti. Tunnemme toisemme hyvin, ja pystymme tekemään asioita saumattomasti yli raja-aitojen. Euroopan nuorin väestökin asuu Oulussa.

Maailman älykkäimpiä

Pohjolan pääkaupungiksi kutsuttu Oulu on rankattu maailman seitsemän älykkäimmän kaupungin joukkoon. Oulu – Capital of North -brändin takaa löytyy Ala-Mursulan mukaan monia syitä: Oulu on väestömäärältään Pohjois-Skandinavian suurin kaupunki, josta löytyy alueen suurin yliopisto, monipuolisin elinkeinoelämä, vilkas kulttuurielämä sekä Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Turistejakin riittää.

— Euroopan älykkäin kaupunkiseutu ja maailman seitsemän älykkäimmän kaupunkiseudun (Intelligent Community Forum) joukkoon pääseminen on ollut pitkä prosessi. Kaupunki on aina ollut hyvin yritys-, teknologia- ja kehitysmyönteinen. Meillä on myös erittäin hyvä yhteistyö yritysten, yliopistojen ja julkisten toimijoiden välillä. Suunnittelemme kuukausittain, miten voimme tehdä asioita tehokkaammin, paremmin ja nopeammin.

— Prosessin tuloksena alueella syntyy tänä päivänä 2,5 kertaa enemmän keksintöjä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, yrittäjyyttä on enemmän ja alueen kauppatase positiivinen. Olemme oikealla kehityspolulla.

www.businessoulu.com
www.pitchfestoulu.com

Kuva: BusinessOulu, artikkeli on aiemmin julkaistu Good News from Finland -uutispalvelussa.

Innolukio-ideakilpailu käynnistyy elokuussa

Innolukio on lukiolaisten idea– ja innovaatiokilpailu, jossa ratkotaan työelämän yhteistyökumppaneiden asettamia haasteita, sekä kehitetään omia innovaatioita. Innolukion kilpailukausi käynnistyy 30.8. klo 13 www.innolukio.fi-nettisivuilla esitettävissä nettiavajaisissa.

Lukiolaiset innovaation lähteellä

Innolukio tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää lukiolaisten tulevaisuuden työtaitoja, haastaa lukiolaiset kehittämään itseään hauskalla tavalla ja kehittää suomalaisen lukion ja yritysten välistä yhteistyötä.

Innolukiossa työelämän yhteistyökumppanit haastavat lukiolaiset ajattelemaan luovasti ja kehittämään villejäkin ratkaisuja asetettuihin haasteisiin. Lukiolaisilla on myös mahdollisuus esittää omia keksintöjään tai liikeideoitaan arvioitavaksi Innolukion asiantuntijoille.

Innolukiossa kuka tahansa voi menestyä

Innolukion parasta antia on kilpailun avoimuus. Kuka tahansa lukiolainen voi menestyä raikkailla ideoilla. Eikä menestyminen välttämättä tarkoita suhteetonta työtaakkaa. Kilpailutoiminnan on pääasiassa tarkoitus olla hauskaa ja herätellä lukiolaisia innovaation ja tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Kilpailussa menestyville on toki tarjolla myös houkutteleva, lähes 30 000 euron arvoinen palkintopotti.

Viime vuoden menestyjä maailmalla

Innolukio-ideakilpailun viime vuonna voittanut Perttu Pölönen Vaskivuoren lukiosta on menestynyt myös muissa innovaatiokilpailuissa. Pertun kehittämä musiikinteorian opetusapuväline menestyi erinomaisesti kansallisessa ”Tutki – Kehitä – Kokeile” keksintökilpailussa keväällä 2013.

Kesän Perttu on viettänyt Californiassa esitellen keksintöään, ja syksyllä Perttu matkaa Prahaan kertomaan keksinnöstään myös kansainvälisessä EUCYS (European Union Contest for Young Scientists) -keksintökilpailussa. Innolukio pyrkii myös jatkossa kasvattamaan Pertun kaltaisia menestystarinoita.

Kilpailuun osallistuminen on helppoa

Innolukioon osallistuminen on helppoa ja vaivatonta. Kaikki haasteet ja materiaalit löytyvät Innolukion nettisivuilta, jossa toimii myös vastausten kirjauspalvelu Innokone. Kilpailukausi kestää koko syksyn ja päättyy 15.12.2013.

Innolukiotiimi kannustaa kaikkia lukiolaisia ja opettajia tutustumaan tämän vuoden kilpailutarjontaan ja osallistumaan rohkeasti toimintaan. Onnea matkaan!

Lue lisää:

• Innolukio
• Tutki – Kehitä – Kokeile -tiede- ja teknologiakilpailu
• EUCYS, European Union Contest for Young Scientists -keksintökilpailu

Hackabi – Digabin hakkerointikilpailu starttaa

Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) yo-tutkinnon sähköistämisprojekti Digabi on tehnyt ensimmäisen testiversion ylioppilastutkinnossa mahdollisesti käytettävästä käyttöjärjestelmästä kiinnostuneiden kokeiltavaksi. Käyttöjärjestelmä käynnistetään kokelaan tietokoneeseen ja se estää kokelasta käyttämästä luvattomia ohjelmia tai lisälaitteita. Testiversio on Linux -pohjainen, mutta päätöstä lopullisesta käyttöjärjestelmästä ei ole tehty. Open source -hengessä Digabi kutsuu kiinnostuneet kehittämään järjestelmää yhdessä YTL:n kanssa – tule etsimään järjestelmästä tietoturva-aukkoja ja haavoittuvuuksia tai kokeile käynnistää käyttöjärjestelmä omassa koneessasi!

Tietoturvaan erikoistunut tuomaristo, palkintona älypuhelimia ja tabletteja

Hackabin kilpailuaika 7.8.-1.9.2013. Kilpailijoiden tehtävänä on etsiä käyttöjärjestelmästä esimerkiksi väärinkäyttömahdollisuuksia. Lisäksi hakkerointikilpailun avulla saadaan arvokasta tietoa ja kokemuksia käyttöjärjestelmän käynnistämisestä eri päätelaitteilla.

Hakkerointikilpailun tuomaristossa ovat kolme suomalaista tietoturvallisuuden asiantuntijaa: tietoturva-asiantuntija Juhani Eronen (CERT-FI), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure Oyj) sekä vanhempi tietoturvakonsultti Pekka Sillanpää (Nixu Oy). Hakkerointikilpailun voittajat julkistetaan 3.10.2013. Kolme parasta hakkeroijaa palkitaan älypuhelimella tai tablet-laitteella. Kilpailuun voi osallistua myös ryhmänä ja halutessaan nimimerkillä.

YTL:n käyttöjärjestelmä on vapaasti kokeiltavissa

Ylioppilastutkinnon suorittamisessa hyödynnetään tietotekniikkaa syksystä 2016 alkaen. Suorituksessa käytettävät laitteet voivat olla oppilaiden omia tai koulun. Jotta kaikki olisivat yhdenvertaisessa asemassa, käytettävä laite tultaneen käynnistämään YTL:n toimittamalla käyttöjärjestelmällä. Käyttöjärjestelmän avulla pyritään toteuttamaan kaikille kokelaille samanlainen koetilanne sekä käytettävissä olevien tiedostojen että lähdemateriaalien suhteen. Varsinainen koe kysymyksineen, oheisaineistoineen ja vastauksineen tulee sijaitsemaan kokelaan koneen ulkopuolisella palvelimella, johon otetaan yhteys verkkoselaimella.

Kokeilu-ja esittelytarkoituksiin tehty käyttöjärjestelmä on kaikkien kiinnostuneiden kokeiltavissa. Käyttöjärjestelmän kokeilu ei tee pysyviä muutoksia tietokoneeseen. Koekäyttäjien palaute on projektille erittäin tärkeää.

Lisätietoa

Käyttöjärjestelmän kokeiluohjeet, kilpailusäännöt ja lisätietoa Digabin verkkosivuilta
http://digabi.fi/hackabi

Kilpailutyöt palautetaan sähköpostitse digabi@ylioppilastutkinto.fi

Tietoa ylioppilastutkinnosta YTL:n verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi

Tietoa sähköistämisprojektista digabi.fi

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

TAT talks: Monikulttuuriset nuoret ja työelämä

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoiman Samalle viivalle -ESR-hankkeen opiskelijaesittelyvideot saavat ensi-iltansa 28.8.2013. Jokaisessa videossa monikulttuurinen opiskelija kertoo opiskelutarinansa Suomessa ja näin myös valaisee käymäänsä kouluastetta. Lisäksi hankkeessa on suunniteltu mm. mallit TET-jakson sisällöstä sekä tuoteideayritysvierailusta. Kaikkiin näihin voi tutustua Samalle viivalle -hankkeen järjestämässä TAT talks -tilaisuudessa.

Tilaisuus pidetään Vantaan Hakunilan koulussa 28.8.2013 klo 8.30–10.30. Mukana on TATin lisäksi yritysten ja koulujen edustajia, joiden kanssa voi keskustella monikulttuurisesta työelämästä. Tilaisuuteen on vielä paikkoja jäljellä. Ilmoittaudu alla olevan linkin kautta. 

Sitova ilmoittautuminen alla olevasta linkistä:
https://docs.google.com/forms/d/17WAFw-f75di4COVuAhjcmom3JtS8ARAF6wIklVQH07I/viewform

TAT talks: Monikulttuuriset nuoret ja työelämä
Aika: 28.8.2013 klo 8.30 – 10.30
Paikka: Hakunilan peruskoulun auditorio, Hiirakkotie 9, 01200 Vantaa
(Parkkitila myös koulurakennuksen toisella puolella, Hiirakkorinteen kautta)

Ohjelma

8:30-9:00 Aamupala
9:00-9:20 TAT ja Samalle viivalle ESR-hanke, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
9:20-9:40 Monikulttuurinen työelämä, henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen, ISS, Samalle viivalle -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
9:40-10:00 Hankkeen ja mallien esittely, projektipäällikkö Evelyn Sõer, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
10:00-10:20 Opiskelijaesittelyvideoiden julkistaminen, viestintäsuunnittelija Mehdi Arai, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
10:20-10:30 Loppukeskustelu

Tervetuloa!

Mahdollisuuksien metsä -kouluvierailut 9.-luokkiin

Metsäteollisuus ry järjestää syksyllä 2013 tietoiskuja peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ja heidän opettajilleen. Metsäala tarvitsee tulevaisuuden osaajia ja innovaatioita sekä tarjoaa mielenkiintoisia urapolkuja. Metsäteollisuusyritysten ammattilaiset vierailevat kouluissa eri puolilla Suomea keskustelemassa metsäalan uusimmista tuotteista ja monipuolisista työtehtävistä.

Kouluvierailut voidaan toteuttaa osana oppilaanohjauksen tai biologian ja maantiedon tunteja. Koulukäynti tukee oppilaanohjausta peruskoulun jälkeisiä koulutus- ja urapolkuvaihtoehtoja mietittäessä. Lisäksi kampanja tarjoaa aineistoja ja kiinnostavaa sisältöä biologian ja maantiedon opetukseen.

Vierailut ajoittuvat lokakuun viikoille 40 ja 41. Vierailuohjelma kestää kokonaisuudessaan yhden oppitunnin verran (45 tai 75 minuuttia). Vierailun aikana tutustutaan metsäteollisuuteen ja sen uusimpiin innovaatioihin tuote-esimerkkien avulla sekä kuullaan eri ammattilaisten työtehtävistä ja uratarinoista. Vierailun aluksi näytetään video, joka haastaa humoristisesti oppilaita ajattelemaan mitä maailma olisi ilman metsää.

Koulukampanjaan liittyy Työ kasvaa puissa -kilpailu, jossa luokat pohtivat metsäalan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja työtehtäviä. Parhaat luokat ja työt palkitaan luokkaretkistipendein Metsämessujen koululaispäivänä 22.11.2013 Helsingin messukeskuksessa. Voittajaluokille kustannetaan matkat messuille. Luokat voivat käyttää luokkaretkistipendirahat haluamaansa kohteeseen.

Kampanjan toteuttaa Metsäteollisuus ry yhteistyössä metsäteollisuusyritysten ja Suomen Metsäyhdistyksen kanssa osana metsäalan yhteistä Metsä puhuu -hanketta.

Ilmoittautumiset:
Olemme lähestyneet yläkoulujen rehtoreita, oppilaanohjaajia ja biologian ja maantiedon opettajia. Mikäli koulusi ei ole vielä ilmoittautunut mukaan, pyydämme ilmoittautumaan 23.8. mennessä osoitteessa: http://www.webropolsurveys.com/S/673794C0CBB83FFE.par

Lisätietoja kampanjasta

• Metsäteollisuus ry Anne Kettunen, 040 833 2288, anne.kettunen(a)forestindustries.fi
• Suomen Metsäyhdistys Vilma Issakainen, 050 4027 579, vilma.Issakainen(a)smy.fi

Suomelle merkittävä koulutusvientihanke Kosovoon

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Espoon kaupungin sivistystoimen hanke on voittanut tarjouskilpailun Kosovon perusopetuksen kehittämisestä. Kyseessä on EU-rahoitteinen, niin sanottu Twinning-hanke, jossa Omnia kumppaneineen kehittää opetuksen laatua ja tukee uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa Kosovossa.

Vuonna 2008 itsenäistyneen Kosovon koulutussektorin uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat tasa-arvon edistäminen, työllisyyden parantaminen ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen.

— Olemme olleet vahvasti tukemassa Kosovon valtion rakennusta ja koulutuksen kehittämistä, ja nyt työtä jatketaan yhä kasvavassa määrin Twinning-hankkeilla. Tämä hanke on ensimmäinen opetussektorin Twinning-hanke Kosovossa. On todella hienoa, että juuri Suomi sai sen, iloitsee Twinning-hankeasiantuntija Heidi Lempinen ulkoasiainministeriöstä.

Opetussuunnitelman käyttöönoton lisäksi hankkeessa saatetaan koulutuksen uudistukset alueelliselle ja kuntatasolle, koulutetaan opetusministeriön henkilökuntaa, laaditaan suunnitelma oppimisympäristöjen uudistamisesta ja koordinoidaan siihen liittyviä hankintoja. Myös opettajankoulutusta kehitetään.

Näkyvyyttä suomalaiselle osaamiselle

Kosovon uusi opetussuunnitelma on syntynyt kansainvälisenä yhteistyönä, ja Suomi–Itävalta-konsortio valittiin tukemaan paikallisia viranomaisia uudistuksissa. Hanke tarjoaa erinomaista näkyvyyttä suomalaiselle koulutusosaamiselle ja antaa uudenlaista kokemusta myös kotimaassa tehtävään työhön.

Kolmivuotisesta hankkeesta vastaavat Espoon kaupungin sivistystoimi ja Omnia. Kumppaneina mukana ovat itävaltalainen KulturKontakt Austria sekä useita suomalaisia koulutusalan toimijoita. Kosovossa hanke sijoittuu koulutuksesta vastaavaan ministeriöön (Ministry of Education, Science and Technology). Hankkeessa ovat mukana myös Pristinan yliopisto sekä Kosovon alueelliset koulutusviranomaiset. Hankkeen projektijohtajana toimii Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialla on meneillään koulutusvientiin liittyviä kansainvälisiä projekteja myös Egyptissä, Saudi-Arabiassa, Qatarissa ja Sambiassa.

Lisätietoa:
• Oppimiskumppanuuksien johtaja, Mervi Jansson, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, p. 043 820 0152
• Hankkeen projektijohtaja, sivistystoimen johtaja Sampo Suihko, Espoon kaupunki, p. 050 551 8119
• Twinning -hankeasiantuntija
Heidi Lempinen, Ulkoasiainministeriö,
p. 0295 350 669 www.formin.fi > EU > EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeet - Twinning ja TAIEX

www.omnia.fi
www.innoomnia.fi

Kuva: Team Finland/Riitta Supperi

Talous & työelämä -webinaarisarja nuorille

Tuo opiskelijaryhmäsi kuuntelemaan ja kysymyään ajankohtaisista talouden ja työelämän näkökulmista! Syksyn ensimmäisellä verkkoluennolla professori Sixten Korkman avaa näkemyksiään talouspolitiikasta.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestää lukuvuonna 2013–2014 Asiantuntijaverkostossa yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille nuorille suunnatun kahdeksanosaisen webinaarisarjan Talous & työelämä. Webinaarilla tarkoitetaan verkossa järjestettävää seminaaria, johon osallistutaan etänä, oman tietokoneen ääreltä. Webinaaria voi seurata mistä tahansa missä on käytettävissä kaiuttimilla tai kuulokkeilla varustettu tietokone sekä internetyhteys. Webinaaritallenteen voi katsoa myös jälkikäteen verkkosivuiltamme. Syksyn aikana järjestetään neljä tunnin mittaista webinaaria, samoin keväällä. Verkkoluentoja ovat tervetulleita seuramaan kouluryhmät ympäri Suomen.

Syksyn webinaarien teemat käsittelevät talouden peruskäsitteitä ja ajankohtaisia talouspolittikan näkökulmia. Tavoitteena on herättää nuorten kiinnostus talouteen ja auttaa heitä seuraamaan sitä sekä ymmärtämään sen vaihteluita. Syksyn aikana käsitellään muun muassa kokonaistaloudellista kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, esitellään kasvuyrityksen toimintaa sekä suunnitellaan nuoren omaa rahankäyttöä. Taloutta käsitellään ennen kaikkea ajankohtaisesta näkökulmasta, jota ei vielä oppikirjojen sivuilta löydy.

Kevään 2014 webinaarien teemana on työelämä. Luennoilla annetaan vinkkejä muuan muassa työnhakuun, itsensä työllistämiseen, onnistumiseen työhaastattelussa sekä kerrotaan erilaisia uratarinoita puhujien takaa.

Taloustaitureita ja työelämän konkareita

Webinaareissa puhuu suomalaisia taloustaitureita ja työelämän konkareita, jotka kohdistavat esityksensä nimenomaan nuorille kuulijoilleen. Syksyn ensimmäisessä lähetyksessä puhuu professori Sixten Korkman aiheenaan Miten tähän on tultu? Korkmania haastattelee lähetyksen aikana historian ja yhteiskuntaopin opettaja, apulaisrehtori Mikko Hakala Lauttasaaren yhteiskoulusta.

4.9.2013 klo 13-14 Sixten Korkman: Miten tähän on tultu?

Professori Sixten Korkman
Koulutus: VTT (kansantalous), Helsingin yliopisto
Työhistoria: Helsingin yliopisto, TTT, OECD, Suomen Pankki, VM (erilaisia ekonomistitehtäviä, VM:ssä ylijohtajan nimikkeellä), EU:n ministerineuvoston sihteeristö (pääjohtaja), ETLA/EVA, Aalto-yliopisto (professori, taloustieteen laitos)
Erityisosaaminen: Olen yleismies, mutta EU:n talousproblematiikka on läheinen
Motto: Kyllä se siitä.

Loka-, marras- ja joulukuun webinaarien ajankohdat pyrimme ilmoittamaan mahdollisimman pian. Kevään 2014 webinaarit sijoittuvat helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuuhun ja näihin aikatauluihin palaamme loppuvuodesta. Voit ehdottaa esiityjiä ja webinaareissa erityisesti käsiteltäviä aihealueita palautelomakkeen kautta.

Tervetuloa mukaan! Ole nopea, mukaan mahtuu ilman ennakkoilmoittautumista vain rajallinen joukko kuuntelijoita! Muista, että voit myös esittää kysymyksiä puhujille.

Ohjeita webinaarin seuraamiseen

• Lähetystä voi seurata osoitteessa http://tat-ryhma.adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto
• Kirjaudu sisään vierailijana koulun ja ryhmän nimellä, esimerkiksi Kaarilan koulu 9C. Luento on suunnattu yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille ryhmille, joten ensisijaisesti toivotaan osallistumista ryhmänä, ei yksittäisenä henkilönä. Etäyhteyshuone avataan 15 minuuttia ennen luennon alkua. Odota hetki, että sinut hyväksytään sisään.
• Etäyhteyshuoneessa voit osallistujana kuulla esiintyjän äänen ja nähdä hänestä videokuvaa. Sinulla ei ole oikeutta näyttää omaa web-kamerakuvaasi tai puhua, mutta voit esittää kysymyksiä chat-ikkunassa.
• Osallistujilta toivotaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä esitettäväksi puhujalle. Niitä voi esittää koko webinaarin ajan ja mahdollisimman moneen pyritään vastaamaan tunnin kuluessa.

Lisätietoja Asiantuntijaverkostosta ja webinaarisarjasta:

Auri Kohola, virtuaalicoach
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
auri.kohola(a)tat.fi
040 823 9803

Vuoden 2013 vastuullisimmat kesätyönantajat on julkistettu

Rovio, Gronlund Palvelut ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ovat vuoden 2013 vastuullisimmat kesätyönantajat

Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätöitä. Osana kampanjaa toteutettiin Vastuullisin kesäduuni 2013 -kilpailu, jossa etsittiin Suomen vastuullisinta kesätyönantajaa. Kilpailuun osallistui 54 työnantajaa ja vastauksia saatiin lähes 2 800 kesätyöntekijältä.

Kilpailuraati palkitsi työnantajia kolmessa kategoriassa: pienet alle 50 työntekijää, keskisuuret 50–250 työntekijää ja suuret yli 250 työntekijää. Suurten kategoriassa voiton ansaitsi Rovio Entertainment Ltd. Keskisuurten sarjan voitti Pirkanmaan seudulla toimiva Gronlund Palvelut Oy ja pienten sarjan Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Kilpailun voittajat saavat käyttöönsä Vastuullisin kesäduuni -tittelin ja -logon. Kilpailun kaikki osallistujat saavat palautteen omasta menestyksestään.

Lisäksi raati antoi kunniamaininnan kuudelle kilpailussa hyvin menestyneelle työnantajalle. Suurten sarjassa kunniamaininnan saivat Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus ja NCC. Keskisuurten sarjassa nostettiin esiin Posiva Oy ja Kymenlaakson Sähkö Oy sekä pienten sarjassa Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys ry ja tamperelainen jäätelökioskiyritys Dream & Dream Oy.

Työnantajia koskevat tiedot kerättiin suoraan organisaatiossa työskennelleiltä nuorilta. Kysymyksissä tiedusteltiin kampanjan edistämien hyvän kesätyön periaatteiden toteutumista sekä nuorten yleistä tyytyväisyyttä kesätyöpaikkaansa kohtaan. Päätöksen voittajista teki pisteiden perusteella kilpailuraati, johon kuuluivat Karsten Slotte (Fazer-konserni), Leena Malin (Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry), Teppo Rantanen (Suomen lasten ja nuorten säätiö / Deloitte), Rauno Heinonen (Alma Media), Maria Soini (Monster.fi), Juha Pentti (TeliaSonera), Joel Kuuva (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL) ja Aicha Manai (Taloudellinen tiedotustoimisto TAT).

Soneralle kesätyön kehittämispalkinto       

Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa palkittiin nyt ensimmäistä kertaa kesätyötä ansiokkaasti kehittänyt työnantaja. Yhteistyökumppanina kilpailussa toimiva ManpowerGroup valitsi voittajaksi Soneran. Yritys on ottanut kehittämisen kohteeksi koko rekrytointiprosessin ja sitouttanut kehittämistyöhön avainhenkilöitä johdosta kesätyöntekijöiden esimiehiin. Hyvän kesätyön periaatteet ovat ohjanneet kehittämistyötä, ja prosessin tulokset ovat vakuuttavat: Sonera on saanut aikaisempaa laadukkaampia työhakemuksia, työn laatu ja asiakastyytyväisyys ovat parantuneet ja nuorten käsitykset Sonerasta ovat muuttuneet aikaisempaa myönteisemmiksi.

Asenne, vastuu ja rohkeus

Suvi Widgren (keskellä) haastoi ajattelemaan, miten koulussa opetetaan ja johdetaan. Joukkohartiahieronta pistää verenkierron liikkeelle.

Arvosanat ja tutkinnot eivät minua työnantajana kiinnosta, vaan sosiaaliset taidot ja asenne. Haluan valmiutta tarttua toimeen, ajatella omilla aivoilla ja rohkeutta ottaa vastuuta.

Näin täräytti 15:lle opettajien kouluttajalle Suvi Widgren, 30-vuotias franchising-yrittäjä, joka työllistää viidessä VILA-muotimyymälässään 30 nuorta naista. Hän provosoi opettajien opettajia eilen Taloudellisen tiedotustoimiston järjestämässä OK!Akatemiassa miettimään, mitä ja miten koulussa opetetaan.

Entäpä johtaminen?

Widgren myös kysyi, opetetaanko opettajille johtamista ̶ sillä johtajahan opettaja luokalleen on. Johtajan tehtävä on saada joukkonsa innostumaan. Se edellyttää kommunikaatiota ja ennen kaikkea kiinnostumista ihmisistä. Se edellyttää myös luottamusta.

Yleisö istui hetken vaiti. Näkemykset opettajien johtamiskoulutuksen tilasta ja määrästä vaihtelivat nollasta lähes sataan. Monen mielestä sitä on satunnaisesti opetusharjoittelun yhteydessä, muutaman mielestä kasvatustiede sinänsä on johtamisen koulutusta. Monet totesivat, että johtajuuden tunnistaminen ammatiksi on koulussa ylipäätään olematonta. Esimerkiksi rehtorit eivät monesti tiedosta olevansa johtajia. He näkevät itsensä pikemminkin opettajiksi, jotka hoitavat myös hallinnollisia tehtäviä. Opettajat jopa voivat mieltää johtamisen vieraaksi ja negatiiviseksi asiaksi.

Ryhmissä pohdittiin mm. sitä, mitkä muutosvoimat vaikuttavat kouluun.

Koulusta kouluun

Osallistujat pohtivat, mitä on koulu vuonna 2020. Erääksi merkittäväksi muutosvoimaksi tunnistettiin yhteiskunnan laaja muuttuminen ja polarisoituminen. Jossain mielessä jopa koko peruskoulu on uhattuna, sillä painotusluokat ja erityisluokat erilaistavat opetusta.

Myös opettajien koulukeskeisyys puhutti. Kun kritisoidaan ammattipoliitikoita, jotka eivät ole työskennelleet politiikan ulkopuolella, voitaisiin perustellusti kritisoida myös opettajia, jotka eivät ole työskennelleet koulun ulkopuolella. Suoraan koulusta kouluun ja sitten saattohoitoon, karrikoi eräs osallistuja. Toinen vastasi ongelman olevan ministeriö, joka haluaa opiskelijoiden valmistuvan viidessä vuodessa ja siis vähentävän opiskeluaikaista työntekoa. Ne paikat voivat olla myös muualla kuin koulussa.

Tietoa taloudesta ja yrityksistä

Opettajien kouluttajille suunnatun OK!Akatemia järjestettiin nyt viidennen kerran. Vuosittaiset tapaamiset tarjoavat opettajankouluttajille ajankohtaista tietoa taloudesta ja yrityksistä. Eilisen keskustelutilaisuuden aluksi Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä valotti, miten kemia ja kemianteollisuuden tuotteet ovat huomaamattomasti läsnä jokseenkin kaikkialla jokapäiväisessä elämässä. Perusteellisen katsauksen Suomen talouteen vaikuttaviin taustatekijöihin antoi Etlan ja EVA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Tänään opettajien kouluttajat tutustuvat yrityskäynneillä UPM:n ja Borealis Polymersin toimintaan.

Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: Ville Poranen

Yritysvierailulle hissipuhe valmiina

Kun pitäisi tehdä työhaastattelussa hyvä vaikutus, jännittäminen voi pahimmillaan pilata tilanteen. TET-paikka ei välttämättä irtoa, jos esittää asiansa työnantajalle sanoilla ”onks tettii?” tai ”mä tuun teille tettiin”. Jännittämiseen auttaa hissipuhe, eli pieni harjoiteltu esittäytyminen. Hissipuhe toimii loistavasti myös silloin, kun suomen kieli ei vielä täysin ole hallussa. Miettimällä etukäteen mitä itsestään haluaa kertoa ja harjoittelemalla eivät sanat yhtäkkiä katoa.

Valmisteluun kannattaa panostaa. Vierailusta saa enemmän irti, kun tekee huolellista taustatyötä ja osallistuu aktiivisesti paikan päällä. Yrityksen työpaikkailmoitukset kertovat nuorelle paljon; millaista koulutusta ja osaamista pitäisi olla sekä millaista työasennetta ja -kaveria arvostetaan. Omista heikkouksistaan pitää tietenkin olla rehellinen kysyttäessä, mutta hissipuheessa niitä ei kannata korostaa. Parasta on tuoda esiin osaamistaan ja vahvuuksiaan, itsensä kehuminen on tosin haastavaa. Palautetta ja vinkkejä saa omalta luokalta, kannattaa valjastaa koko ryhmä kehumaan toisiaan. Oikeisiin työhakemuksiin tutustumalla löytää sopivan puhetyylin työmaailmassa käytettäväksi. Hyvä huumorintaju on taatusti tervetullutta jokaiselle työpaikalle, niinpä siitä kannattaa mainita jo hakemuksessa.

Vierailulla jokainen voi laittaa itsensä likoon ja esittäytyä potentiaaliselle työnantajalle. Hissipuheille kannattaa varata aikaa vierailun loppuun. Hissipuhetta on helppo muokata eri tilanteisin korostamalla juuri jollekin työpaikalle olennaista osaa osaamisestaan eli profiloitumalla. Hyvän hissipuheen voi myös kirjoittaa puhtaaksi ja soveltaa kirjalliseen työhakemukseen.

Lataa Hissipuhe-yritysvierailumalli tästä

Kiitos yhteistyöstä helsinkiläiselle Hiidenkiven peruskoululle.

Teksti: Evelyn Sõer, Samalle viivalle -ESR-hanke

Kuva: Mehdi Arai, ©Samalle viivalle -ESR-hanke

Kaikki irti TETistä!

Kun yläkoululainen päättää opiskelupaikastaan, on TET-harjoittelu vain alle puolen mielestä tärkeä tiedon lähde (lähde: Kun koulu loppuu -tutkimus 2013). Jotta nuoret hyödyntäisivät tilaisuutensa tehokkaammin ja TET olisi enemmän kuin ”ihan jees”, kehitti Samalle viivalle -hanke työelämäjaksolle mallin, jossa on oma tehtävä viikon jokaiselle päivälle.

Tehtävät kehitettiin erityisesti muualta Suomeen muuttaneita nuoria silmällä pitäen, mutta toimivat yhtä lailla muidenkin nuorten kohdalla. Kuten muualta muuttaneet nuoret, suomea äidinkielenä puhuvat ovat kertoneet esimerkiksi oppineensa paljon uutta ammattisanastoa tehtäviä tehdessään. Tehtäviä luokkiensa kanssa testanneet opot ovat olleet tyytyväisiä siihen, että jokaisella päivällä on selkeä, erityinen teema:

Maanantai: ensimmäisenä päivänä nuoren tulee selvittää jakson työtehtävät, TET-paikan säännöt ja turvallisuusohjeet.

Tiistai: Joka alalla on oma sanasto, jargon. Päivän tehtävänä on poimia ja omin sanoin avata TET-paikalle tyypillisiä ja nuorelle uusia sanoja.

Keskiviikko: Jos TET -paikka osoittautuu kiinnostavaksi, miten voisi itse päästä alalle? Missä voi opiskella alan ammatteja? Entäs alan palkkaus?

Torstai: Omia havaintoja työstä voi syventää työntekijän haastattelulla. Se saattaa jännittää tai työntekijät olla kiireisiä, aika kannattaa siis sopia jo heti alkuviikosta!

Perjantai: Itsearviointi. Harvassa ovat ne duunit, joissa ei ole tulostavoitteita tai tarvitse kehittyä. Itsearviointi on siinä keskeisessä roolissa. Sitä on hyvä harjoitella jo TETissä!

Lataa täältä Kaikki irti TETIstä -malli

Kiitos yhteistyöstä Rajakylän koululle Oulussa sekä Meilahden, Myllypuron, Haagan ja Itäkeskuksen kouluille Helsingissä!

Teksti: Evelyn Sõer, Samalle viivalle -ESR-hanke

Kuva: Mehdi Arai, ©Samalle viivalle -ESR-hanke