Hotelli Yöpuun Katriina Pilppula: Matkailu- ja ravintola-ala on varma työllistäjä

– Haluamme tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, meille saa aina tulla vierailulle ja otamme harjoittelijoita ohjattavaksemme, sanoo Katriina Pilppula, jyväskyläläisen hotelli Yöpuun ja ravintola Pöllöwaarin omistaja.

Oppilaitosyhteistyö on Pilppulalle tärkeätä hyvien työntekijöiden saamisen turvaamiseksi. Hyvistä harjoittelijoista rekrytoidaan usein hyviä työntekijöitä.

– Täällä on pienemmät piirit, eikä kaupungin sisällä liikuta työpaikasta toiseen samassa määrin kuin pääkaupunkiseudulla. Hyviä työnhakijoita on vielä riittänyt. Henkilökuntahan ruoka- ja palvelutuotteen tekee. Palvelualojen suosio vaikuttaisi nousseen, kun ala on aika varma työllistäjä.

– Hyvään palveluun päästään tahdolla ja asenteella. Sitä tekemässä tulee olla oikeat ihmiset. Ne ovat peruslähtökohdat, mutta tietenkin pitää myös olla mahdollisuus hyvään palveluun. Henkilökuntaa tulee olla tarpeeksi, yksi ei pysty palvelemaan täyttä salia hyvin.

Tarjoilijan ammatille arvostusta

Kokeille on järjestetty jo vuosikymmeniä erilaisia kilpailuja, joissa he ovat voineet ottaa mittaa toisistaan. Pilppula on mielissään siitä, että salipuolenkin henkilökunnalle on nyt saatu oma kilpailu. Pöllöwaarissa työskentelevä Miia Sironen oli vastikään käydyn Vuoden Tarjoilija -kilpailun tuomarina.

– Tarjoilijan ammatti on ollut aivan liian aliarvostettu työn vaativuuteen nähden. Tekninen taitavuus on vain pieni osa työtä: tarjoilijan tulee osata myös historiaa, maantietoa ja kieliä.

– Luulisi alan koulutukseen satsattavan enemmän sen sijaan, että opiskelupaikkoja ollaan lakkauttamassa. Myös venäjän kieltä pitäisi opiskella enemmän. Venäläisten kautta on saatu Suomeen, erityisesti Helsingin seudulle, uusi sesonki. He tuovat hyvät rahat Suomeen joulun jälkeen. Toivottavasti osaamme hyödyntää tilaisuuden, ja saamme venäläisiä jatkossakin tänne.

Lue Katriina Pilppulan uratarina sekä ajatuksia yrittäjyydestä, työelämän tasa-arvosta ja yritysvastuusta Vitriini-lehdestä 2/2013.

Hotelli Yöpuu

Kuva: Marko Kauko

Pirkanmaalaiset koululaiset tutustuivat matematiikan maailmaan

Huhtikuussa Tampere-talossa järjestetty tapahtuma johdatteli osallistujat siihen, mihin kaikkeen matematiikkaa voidaan soveltaa. Iltapäivän ensimmäinen esiintyjä, stand up -matemaatikko Matt Parker, sai nuoret katsojansa mukaan kiinnostavaan esitykseen innostavalla ja hauskalla esiintymistyylillään. Hän viihdytti yleisöä muun muassa kertomalla havainnollistavin esimerkein, miten digitaaliset kuvat rakentuvat matematiikan avulla.

Mattin ohjelmanumeroa seurasi Heikki Orelman esitys etäisyyksien mittaamisesta, jonka jälkeen pidettiin pieni väliaika. Ohjelma jatkui Pauliina Ilmosen esityksellä, joka käsitteli todennäköisyyksiä ja matematiikan kiehtovuutta aiheen parissa työskentelevän näkökulmasta. Tauon aikana oppilaat olivat saaneet testata omia taitojaan matematiikkakilpailussa. Tapahtuma huipentui voittajien julkistamiseen ja palkitsemiseen.

Myöhemmin samana päivänä aukesi Vapriikissa kaksi kuukautta kestävä toiminnallinen matematiikkanäyttely Bagdad- matematiikka täältä ikuisuuteen, joka houkutteli jo ensimmäisenä päivänä innostuneita koululaisia touhuamaan numeroiden parissa. Näyttely on suunnattu koululaisryhmille kaikilla kouluasteilla. Näyttelyn nimi pohjautuu vanhoihin suuriin matemaatikkoihin, jotka aikoinaan vaikuttivat Bagdadin alueella. Työpajojen päähenkilöinä toimivatkin matematiikan mestarit Arkhimedeksestä alkaen. Heistä pidetään lyhyitä esityksiä ja esitellään heidän matemaattisia oivalluksiaan, joihin koko näyttely perustuu. TAY:n ja TTY:n matematiikanopettajaopiskelijat ohjaavat näyttelyn työpajoja, joissa lapset ja nuoret pääsevät esimerkiksi testaamaan avaruudellista hahmotuskykyään ja pelaamaan erilaisia pulmapelejä.

Matematiikkatapahtumat ovat olleet yleisömenestyksiä. Matt Parkerin näki Tampereen vierailun aikana liki 1400 katsojaa ja Bagdad-näyttely on jo varattu täyteen. Vain näyttelyn ensimmäinen viikonloppu oli tarkoitus olla kaikille vierailijoille avoin, mutta suuren suosion vuoksi päätettiin pitää ovet auki kaikille vielä toisen viikonlopun ajan.

Lue lisää:

Matt Parkerin kotisivut

Bagdad - matematiikkaa täältä ikuisuuteen -näyttelyn sivut

Työnantajakuva 2013 -tutkimus:
Google nousi korkeakouluopiskelijoiden suosituimmaksi työnantajaksi, Finnairin suosio romahti

Google on noussut vetovoimaisimmaksi työnantajaksi korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Viime vuonna ykkössijaa piti valtio. Seuraavaksi suosituimmat työnantajat ovat järjestyksessä valtio, Rovio ja Kone. Finnairin vetovoima sitä vastoin on romahtanut: se on pudonnut viime vuoden kolmannelta sijalta kahdenneksitoista. Valtio on edelleen suosituin työnantaja korkeasti koulutettujen työssä olevien keskuudessa. Tulokset käyvät ilmi T-Median toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi alkuvuodesta 2013 yhteensä 24 495 suomalaista.

– Finnair on ollut toistuvasti otsikoissa johdon bonusten ja asuntokauppojen sekä erilaisten säästötoimenpiteiden takia, tämä on laskenut Finnairin vetovoimaa työnantajana, sanoo T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Vaikka Google on korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yleisesti kiinnostavin työnantaja, Rovio kiilaa sen edelle kun kysytään, mistä löytyvät kiinnostavimmat työtehtävät ja paras työilmapiiri. Kaikkein harvimmin hyvän työilmapiirin arvellaan löytyvän työ- ja elinkeinotoimistoista. Nokian taas arvellaan olevan vähiten turvallinen työnantaja. Myöskään Roviolta ei uskota löytyvän turvallisia työpaikkoja.

– Google ja Rovio nähdään rentoina ja joustavina työnantajina ja ne tunnetaan hyvin. Molemmat yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti työnantajakuvan rakentamisessa ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä, Salminen-Kultanen toteaa.

Työilmapiiriltä odotetaan kannustavuutta ja avoimuutta; johto toivoo tuloshakuisuutta

Työpaikan työilmapiiri on kolmen tärkeimmän työpaikan valintakriteerin joukossa kaikissa vastaajaryhmissä. Kun vastaajilta kysytään hyvän työilmapiirin ominaisuuksia, tärkeimmäksi nousee kannustavuus, jonka valitsee kolmen tärkeimmän ilmapiirin ominaisuuden joukkoon 67 % naisista ja 54 % miehistä. Toiseksi tärkein hyvän ilmapiirin ominaisuus on avoimuus ja kolmanneksi tärkein rentous.

Eri ammattiasemien välillä on havaittavissa eroja sen suhteen, millaista työilmapiiriä toivotaan. Johtotehtävissä toimivista kolmannes toivoo tuloshakuista ilmapiiriä, kun työntekijöistä vain 4 % valitsee tuloshakuisuuden kolmen toivottavimman työilmapiirin ominaisuuden joukkoon. Työntekijät (53 %) sitä vastoin toivovat ilmapiiriltä keskustelevuutta ja yhdessä päättämistä huomattavasti useammin kuin johtajat (33 %).

T-Media Oy toteutti tutkimuksen tiedonkeruun sähköisellä kyselylomakkeella 28.1.–8.4.2013. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattiin opiskelevat ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä olevat korkeakoulutetut ja ammattitutkinnon suorittaneet. Vastaajia oli yhteensä 24 495. Tutkimuksessa mitattiin 105 työnantajan ja 33 toimialan kiinnostavuutta sekä kartoitettiin suomalaisten työelämään liittyviä toiveita ja odotuksia. Tutkimuksen koko otosta käsittelevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on ± 0,6 %-yksikköä.

Lisätietoja:
Päivi Salminen-Kultanen, liiketoimintajohtaja, paivi(a)t-media.fi, 040 727 9717

T-Median Työnantajakuva 2013 -tutkimus

Suosituimmat työnantajat / korkeakouluopiskelijat
1. Google 36 %
2. Valtio 35 %
3. Rovio Entertainment 30 %
4. Kone 30 %
5. Nokia 26 %
6. Neste Oil 25 %
7. Fazer 25 %
8. Microsoft 25 %
9. Fortum 24 %
10. Yleisradio 24 %

Suosituimmat työnantajat / korkeakoulutetut työssä olevat
1. Valtio 34 %
2. Kone 34 %
3. Google 30 %
4. Neste Oil 27 %
5. Fazer 27 %
6. VTT 25 %
7. Rovio Entertainment 25 %
8. Metso 25 %
9. Wärtsilä 24 %
10. S-ryhmä SOK 24 %

Paras ilmapiiri korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa
1. Rovio Entertainment 54 %
2. Google 39 %
3. Fazer 32 %
4. Stockmann 28 %
5. Yleisradio 28 %
6. Valio 26 %
7. Paulig 26 %
8. Saarioinen 24 %
9. Accenture 23 %
10. Ramboll 22 %

Kiinnostavimmat työtehtävät korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa
1. Rovio Entertainment 57 %
2. Google 54 %
3. Vaisala 52 %
4. VTT 48 %
5. Capgemini 46 %
6. Microsoft 44 %
7. Ramboll 43 %
8. PricewaterhouseCoopers 42 %
9. Yleisradio 41 %
10. Accenture 41 %

Annos matkailu- ja ravintola-alan tietoutta Kunkoululoppuu.fi:ssä

Matkailu- ja ravintola-ala on nosteessa. Ulkomaisten matkailijoiden määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Majoitus- ja ravitsemisalan työvoiman määrä kasvoi 35 prosenttia vuosina 1995 – 2011. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa on koonnut Kunkoululoppuu.fi-sivustolle kattavan tietopaketin, jotta kansainvälinen ja monipuolinen ala tulisi entistä tutummaksi myös ura- ja koulutusvalintoja pohtiville nuorille.

Matkailu- ja ravintola-alan sivusto soveltuu hyvin materiaaliksi opon tunnille. Sivusto sisältää muun muassa ammattiesittelyvideoita, joissa nuoret kertovat työstään sekä siitä, mikä koulutus on tuonut heidät nykyisiin tehtäviin. Videoita on tällä hetkellä kuusi, ja parhaillaan tuotannossa on uusi, hotellinjohtajan ammattia esittelevä video. Sivustolle on lisäksi listattu matkailu- ja ravintola-alan ammatteja lyhyine kuvauksineen, alan koulutuspolkuja sekä opiskelijoiden kertomuksia omista opinnoistaan.

Matkailu- ja ravintola-alan sivusto Kunkoululoppuu.fi:ssä

Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu antaa tietoa peruskoulun, lukion ja ammattiopintojen jälkeisistä valinnoista, opiskelusta ja työelämästä. Nuorten ohella Kunkoululoppuu.fi -palvelua käyttävät aktiivisesti opinto-ohjaajat ympäri maan.

Dyna-miitit tutustuttavat nuoria LUMA-tieteiden tutkimukseen ja sovelluksiin sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksiin

Valtakunnallinen LUMA-keskus tarjoaa syksystä 2013 alkaen Helsingin seudun nuorille, etenkin lukiolaisille, nk. tiedeklubin nimellä Dyna-miitit. Tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta luonnontieteitä ja niiden opiskelua kohtaan sekä tukea jo niistä kiinnostuneiden harrastuneisuutta. Toiminnalla pyritään antamaan nuorille kokemuksia ja käsityksiä siitä, mitä matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla voisi olla tarjottavaa tulevaisuuden kannalta yliopistossa ja työelämässä. Lukiolaiset voivat koota miitteihin osallistumisista kurssikokonaisuuden.

Dyna-miitit-konsepti kokoaa aikaisempien BioPop-, F2k-, Gadolin-, Geopiste-, Linkki- ja Summamutikka-klubien tarjonnan. Nimen alkuosa kuvaa nuorten ja tieteen dynaamisuutta, loppuosa tarkoittaa nuorten kielessä tapaamisia.

Dyna-miiteissä tuodaan nuorille esille suomalaista luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamista. Miiteissä alan asiantuntijat esittelevät tutkimusmenetelmiä ja -laitteistoja sekä kertovat tutkimuksensa uusimmista tuulista, työstään ja alan opiskelumahdollisuuksista innostavasti tulevaisuuden tieteilijöille. Nuoret tutustuvat tutkijoihin ja toisiinsa sekä keskustelevat ja kyselevät.

Dyna-miittejä järjestetään 1–2 kpl kuukaudessa elo-toukokuussa. Miittejä järjestetään Helsingin yliopistolla (tutkimuslaboratoriot ym.) sekä tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä Helsingin seudulla. Dyna-miiteille avattavassa Facebook-ryhmässä nuoret voivat jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan sekä saavat tietoa tulevista miiteistä. Miitteihin ilmoittaudutaan etukäteen viimeistään viikkoa ennen. Niiden kesto on 2–3 tuntia.

Miitit ovat maksuttomia. Opettajat voivat ilmoittaa opetusryhmiään miitteihin, ellei tietyn miitin osallistujamäärää ole rajoitettu.

Aikataulu lukuvuonna 2013-2014

Lukuvuoden 2013-2014 miitit käynnistyvät Amazing Race of Sciences -tapahtumalla Kumpulan tiedekampuksella elokuun 2013 lopussa.

Aikataulu ja ilmoittautumislomake julkaistaan Luovassa ja LUMA Sanomissa viimeistään elokuun alussa.

Dyna-miiteistä lukion kurssisuoritus?

Lukiolaiset voivat laatia miitin sisällöstä ja miitissä saamistaan kokemuksista ja heränneistä ajatuksistaan oppimispäiväkirjatyyppisesti raportin tekstin, kuvin ja/tai videoin. Lähettämällä raportit kaikkiaan kahdeksasta miitistä Valtakunnalliseen LUMA-keskukseen lukiolainen voi saada nk. LUMA-diplomin. Tarkemmat ohjeet raportointiin julkaistaan Dyna-miittien aikataulun yhteydessä.

Nuori voi aloittaa miitteihin osallistumisen esimerkiksi lukion ensimmäisen vuoden syksynä ja jatkaa lukion toisen vuoden kevääseen tai kolmannen vuoden syksyyn.

Jotkut lukiot ovat jo lupautuneet antamaan soveltavan kurssin suoritusmerkinnän LUMA-diplomin pohjalta. Lähtisikö teidänkin lukionne tarjoamaan opiskelijoilleen tällaista mahdollisuutta?

Teksti: Lauri Vihma

Kuva: Veli-Matti Vesterinen

Pohjois-Karjalan opot vierailulla Exel-tehtaalla

- Olemme suosittu vierailukohde alueen oppilaitoksille ja kouluille. Tehtaamme pitkät perinteet alueella tunnetaan ja haluamme säilyttää asemamme kiinnostavana työllistäjänä. Useammalle vierailijalle on yllätys, että Exel ei enää valmista omalla tuotemerkillään urheiluvälineitä kuluttajamarkkinoille. 

Näin kertoo Exel Composites Oyj:n Joensuun tehtaanjohtaja Jari Koskinen yritykseen vierailulle tulleille Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajille. Joensuussa tunnetulla Kivaran tehtaalla on alueella pitkät perinteet ja tänä päivänä työntekijöitä on 130. 

Moni opinto-ohjaajista myöntääkin odottaneensa näkevänsä kotivarastostakin tuttujen hiihto- tai kävelysauvojen tai pelimailojen valmistusta. Sen sijaan esittelyyn avautuikin huomattavasti monipuolisempi kattaus komposiittituotteita eri teollisuuden alojen tarpeisiin.

Millaista osaamista tarvitaan?

Tämä kemianteollisuuden yritys arvostaa rekrytoinnissaan enemmän yksilön ominaisuuksia, kun alan koulutus- tai kokemustaustaa. 

- Käytämme tuotteiden valmistuksessa tietotaitoa, johon ei ole suoraa koulutusta. Kemian osaamisesta on hyötyä, mutta muillakin koulutustaustoilla voi työllistyä, koska koulutamme työntekijät vielä itse. Tehtaallamme on paljon vuosien saatossa syntynyttä hiljaista tietoa, joka on meille monella tapaa arvokasta, Koskinen kertoo.

Opinto-ohjaajia kiinnostaa, millaisia ominaisuuksia yritys työntekijöiltään odottaa ja he saavat kuulla, että tehtaalla pärjää parhaiten henkilö, joka kykenee itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn ja ottaa toiminnastaan vastuuta. Tarvitaan myös joustavuutta ja kiinnostusta alaa kohtaan. 

Kun puhutaan nuorista, opinto-ohjaajat tunnistavat yrityselämän tutun toiveen nuorten valmentamisesta työhaastatteluun ja työyhteisön pelisääntöihin. Jari Koskisen vinkki töitä hakevalle nuorelle onkin:

- Erottautua voi jo sillä, millä ilmeellä kävelee ovesta sisään!

Pohjois-Karjalan opot ja TAT kiittävät isäntiä mukavasta ja kiinnostavasta vierailusta, ja jatkavat mielellään yhteydenpitoa yritykseen.

teksti ja kuva: Johanna Haapakorva

Yrittäjyys kytee kampuksilla – turkulaiselle opiskelijaryhmälle 15 000 euroa oman yrityksen kehittämiseen

Nuori Yrittäjyys ry:n korkeakouluille suunnatun Oma yritys -ohjelman lukuvuoden parhaat yritykset palkittiin Helsingissä. Vaikka kyse on oppimiskokemuksesta, useat opiskelijat jatkavat oman ideansa parissa perustamalla lukuvuoden jälkeen oikean yrityksen.

– NY:n yritysohjelmien ennätyskorkeista osallistujamääristä johtuen järjestimme korkea-asteen finaalin omana kilpailunaan. Tänä lukuvuonna NY-yrityksiä on perustettu yli 1200 ympäri Suomea, kertoo NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.

Hanken Svenska Handelhögskolanissa pidetyssä finaalissa kaksi pääpalkintoa menivätkummatkin Turkuun: Vuoden parhaaksi korkea-asteen yritykseksi valittiin Fashion Flash Finland NY Turun yliopistosta. Yrityksen perustivat opiskelijat Maria Maunula, Karoliina Helkkula, Elina Vuorila ja Juha Sainio. Yrityksen liikeideana on verkkopalvelu, joka esittelee suomalaista muotia ja muotisuunnittelijoita. Yritys tarjoaa myös markkinointi- ja viestintäpalveluja suunnittelijoille. Voitto finaalissa merkitsee, että yritys lähtee edustamaan Suomea JA-YE Europen järjestämään Europe Enterprise Challenge -kilpailuun Belgiaan heinäkuussa.

Tänä vuonna finaalissa myönnettiin myös Hyundain Brilliant Young Entrepreneur -palkinto ja 15 000 euroa NY-yritykselle, jolla nähtiin olevanparas liiketoimintasuunnitelma ja edellytykset menestyä yrityksenä. Tavoitellun palkinnon voitti Turun ammattikorkeakoulun JULJA NY, joka perusti oman naistenvaatemerkin. Vaatteet suunnittelee Nora Peltoniemi, hänen lisäkseen JULJA NY:ssä toimivat Inka Kiuru ja Johanna Hakala.

Hyundain 15 000 euron palkintosumma on tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen ja se annetaan kolmessa vaiheessa.

– Kyse ei ole pelkästään rahallisesta avusta, vaan Hyundai tarjoaa myös mentorointia ja sparraamista ja rahoitus käytetään yritystoiminnan käynnistämiseen sekä kasvuun. Tämä on siis suora panostus suomalaiseen yrittäjyyteen ja sen edistämiseen. Lisäksi palkinto ja sen tuoma kasvumahdollisuus toimivat hyvinä kannustimina yrittäjyyden oppimiseen jo opiskeluaikana, Utriainen kertoo.

Opiskelijat tekevät itse työpaikkansa

NY Oma yritys -ohjelma tarjoaa valmiin toimintaympäristön luovuudelle ja innovaatioille sekä antaa opiskelijalle kuvan siitä, millaista on työskennellä omassa tai pienessä yrityksessä. Utriaisen mukaan monet NY-yritykset perustavatkin oikean yrityksen heti ohjelman jälkeen.

– NY Oma yritys -ohjelma on parasta mahdollista valmennusta työelämään. Se tarjoaa korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden ottaa yliopistossa opitut tiedot käyttöön antaa erinomaiset valmiudet luoda omaan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Lisäksi ryhmissä yhdistyy monialainen osaaminen. Finaalissakilpailleesta kahdeksasta NY-yrityksestä seitsemän kertoi aikovansa jatkaa oikeana yrityksenä ja kahdeksannellakin se on mietinnässä, Utriainen kertoo.

Myös toisen asteen parhan yrityksen tittelin viime kuussa voittanut RikuCo NY muuttui huhtikuussa osakeyhtiöksi. Perustaja on Suomen Liikemiesten kauppaopistossa opiskeleva 17-vuotias Riku Korhonen.

JULJA NY
www.juljafinland.com (verkkosivut)
juljafinland.blogspot.fi (blogi)

LISÄTIEDOT
Finaalisivut  
www.nuoriyrittäjyys.fi

NY:n kansallinen toiminta ja opinto-ohjelmat: Nuori Yrittäjyys ry, toiminnanjohtaja Virpi Utriainen, p. 040 7013038, virpi.utriainen(a)nuoriyrittajyys.fi

Jos tahdot tietoa miten NY:n ohjelmia toteutetaan omalla paikkakunnallasi, ota yhteyttä lähimpään YES:iin. NY:n aluepalveluja tarjoavat alueelliset YES:it kautta maan. Yhteystiedot löydät sivulta www.yes-keskus.fi.

Nuori Yrittäjyys ry eli NY tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia 7–25 -vuotiaille nuorille koulujen ja oppilaitosten kautta. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on kymmenen opinto-ohjelman kokonaisuus, joka tarjoaa käytännönläheisiä yhteistyömuotoja nuorten yrittäjyysasenteen, työelämävalmiuksien sekä oman talouden hallinnan vahvistamiseen. NY-ohjelmat tukevat opetusta eri kouluasteilla opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tekemällä oppimiseen perustuva toiminta vahvistaa myös konkreettisesti nuorten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Lukuvuonna 2011–2012 NY-ohjelmiin osallistui 10 395 lasta ja nuorta. NY on voittoa tavoittelematon yhdistys, ja se kuuluu kansainväliseen kattojärjestöön Junior Achievement Worldwideen. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1995.

NY Oma yritys -ohjelma on suunnattu korkea-asteen opiskelijoille. Ohjelmassa opiskelijat perustavat oikealla rahalla toimivan miniyrityksen lukuvuoden ajaksi. NY Oma yritys tarjoaa valmiin toimintaympäristön luovuudelle ja innovaatioille ja mahdollistaa oman ideankokeilemisen käytännössä. Ohjelmassa opiskelijat voivat harjoittaa työelämätaitoja ja saavat realistisen kuvan siitä, millaista on työskennellä omassa tai pienessä yrityksessä.

Mitä tapahtuu kun 80 ruotsin opettajaa laitetaan samaan laivaan?

Naurua, puheensorinaa ja positiivisia asioita. Tätä kaikkea ruotsin opettajille tarjosi Framåt med svenskan -koulutusprojektin laivaseminaari 7.-9.5. Mukana seminaarissa oli myös Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Muita yhteistyökumppaneita seminaarissa edustivat mm. Opetushallitus, Suomen kieltenopettajien liitto (SUKOL) ja Svenska nu -verkosto. Seminaarin avasi arvokas kutsuvieras, Ruotsin suurlähettiläs Anders Lidén.

Seminaarin ohjelma oli hyvin monipuolinen ja tarjosi ruotsin kielen opettajille tervetullutta vertaistukea sekä uusia ajatuksia siihen, miten ruotsin kielen opiskelusta saadaan kiinnostavampaa oppilaiden keskuudessa. TATin rooli oli tuoda opettajien tietoisuuteen työelämän kielitaitotarpeet ja sitä kautta saada koulussa oppilaat ymmärtämään kielitaidon merkitys koulun jälkeen.

Työelämän kielitaitotarpeet toi esiin yrityksen näkökulmasta Viking Linen rahtijohtaja Harri Tamminen. Hän korosti kuinka tärkeää Viking Linelle henkilöstön kielitaito on ja, että ruotsin kielen osaaminen on välttämätöntä jos mielii yritykseen töihin. Viking Linen historia, erilaiset ammatit ja osaamistarpeet sekä tulevaisuuden näkymät tulivat mielenkiintoisessa puheenvuorossa hyvin esille.

Nauru pidentää ikää ja jos se pitää paikkaansa, niin seminaarin osallistujat elävät ainakin 200-vuotiaiksi. Colin Moon, joka oli mukana seminaarissa Tukholman päässä, on valittu Ruotsissa vuoden puhujaksi 2012. Colin kertoi kulttuurien välisistä eroista ja kemioista niin värikkäästi, että kuulijoiden ainoa mahdollisuus oli nauraa vedet silmissä. Asiaa oli myös mukana Colin Moonin osuudessa ja hän itse on hyvä todiste kielitaidon tarpeesta: skotti, joka puhuu useita vieraita kieliä.

Mikä on Framåt med svenskan?

Sisko Harkoma, joka työskentelee Ylöjärven lukion ruotsin kielen opettajana sekä Framåt med svenskan -projektikoordinaattorina, kertoo projektin taustasta:

"Syksyllä 2011 Suomen ruotsinopettajat ry yhteistyössä Svenska nu -verkoston kanssa aloitti viidellä paikkakunnalla (Tampere, Helsinki, Kuopio, Oulu ja Jyväskylä) Opetushallituksen rahoittaman koulutusprojektin Framåt med Svenskan. Parin vuoden aikana on projektin puitteissa toteutettuihin koulutuksiin osallistunut yläkoulun ja lukioiden ruotsinopettajia ja tavoitteena on ollut miettiä ruotsin kielipolkua 7. vuosiluokasta aina jatko-opintoihin asti.”

Laivaseminaari oli projektin päätöstilaisuus. Seminaarissa opettajilta tullut viesti oli selkeä: lisää tällaista tarvitaan. Verkostoituminen toisten opettajien kanssa on tärkeää. Yhteistyö työelämän kanssa on tärkeää ja ulkopuolisten tahojen saaminen kouluun on erityisen tärkeää, jotta oppilaat näkevät kielitaidon merkityksen niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

TAT kiittää kanssamatkustajia, Viking Lineä, muita yhteistyötahoja ja ennen kaikkea Suomen ruotsinopettajat ry:tä. Yhteistyö on vasta alkanut.

Teksti:
Marika Mertala, projektipäällikkö, TAT, logistiikka-ala
Jarmo Matala-aho, projektipäällikkö, TAT, Varsinais-Suomi & Satakunta

Suomalaisilla nuorilla positiivisia kokemuksia kesätöistä

Peruskoululaisista runsas kolmannes ja lukiolaisista lähes 80 prosenttia on ollut kesätöissä, käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) tutkimusyhtiö T-Medialla teettämästä Kun koulu loppuu? -kesätyötutkimuksesta. Nuorten kesätyökokemukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, mutta vain harva ilmoittaa kiinnostuneensa alasta kesätöiden perusteella.

Yli 90 prosenttia nuorista kokee, että heitä on kohdeltu kesätöissä hyvin. Suurin osa ilmoittaa myös oppineensa kesätöissä uusia taitoja ja työelämän pelisääntöjä. Kuitenkin vain alle puolet kertoo kesätöiden herättäneen kiinnostuksen kyseisestä alaa kohtaan. Tässä on yrityksillä peiliin katsomisen paikka.

– Yritykset eivät vielä osaa hyödyntää nuorten kesätyöaikaa täysimääräisesti. Kesätyöjakso, lyhyempikin, on yritykselle erinomainen alan markkinointitilaisuus. Joskus tämä taantumakin taittuu, ja kun sitten tarvitaan uusia työntekijöitä, vahvoilla ovat ne yritykset, jotka ovat nähneet seuraavan kvartaalin yli ja panostaneet nuoriin, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.

Kun koulu loppuu? -tutkimukseen osallistui vuoden 2012 marraskuun ja 2013 tammikuun välisenä aikana yhteensä 4 715 nuorta, joista yläkoululaisia 1 903 ja lukiolaisia 2 812. Aineisto kerättiin poimimalla T-Median tutkimusrekisteristä otos sekä välittämällä tutkimuslinkki suoraan kouluihin.

Hyvän kesätyön opas avuksi kesätyöpaikoille

Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja julkaisee Hyvän kesätyön oppaan, joka tarjoaa kesätyönantajille käytännön vinkkejä ja suosituksia kesätyön kehittämiseen. Sen avulla työnantajat voivat tarkastella kesätyön tilannetta omassa organisaatiossaan ja miettiä, kuinka seuraava taso olisi saavutettavissa. Oppaan pohjana toimivat kampanjassa määritellyt vastuullisen kesätyön periaatteet, joita ovat mielekäs työ ja kohtuullinen palkka, hyvä hakijakokemus, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus sekä kirjallinen työsopimus ja -todistus.

Kesätyö opettaa nuorelle työelämätaitoja, avaa polkua työelämään, ja voi siten ehkäistä syrjäytymistä. Kesätyöt ovat nuorelle työntekijälle kuin työelämän käyntikortti. Lisäpanostus nuoriin kannattaa, jotta he eivät tänä kesänä tai tulevaisuudessakaan oppisi jännittämään työelämää. Tämä on pitkällä aikavälillä kaikkien työnantajien ja koko yhteiskunnan etu.

Hyvän kesätyön oppaan voi ladata ilmaiseksi Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kotisivuilta www.kesaduuni.org tai suoraan tästä linkistä: Hyvän kesätyön opas.

Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja

Jo kolmatta kertaa järjestettävä valtakunnallinen Vastuullinen kesäduuni -kampanja haluaa herättää yhteiskunnallista keskustelua nuorten kesätöiden merkityksestä. Kampanjassa on tällä hetkellä mukana noin 160 työnantajaa, jotka tarjoavat yhteensä yli 31 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Kesäduunikampanja huipentuu elokuussa vuoden 2013 vastuullisimman kesätyönantajan palkitsemiseen. Kampanjan suojelija on Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte. 

Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjaa on toteuttamassa laaja joukko toimijoita, joita yhdistää kiinnostus nuorten työelämäkysymyksiin. Kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Alma Media, Sonera ja Monster.fi. Järjestöistä mukana ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Suomalaisen Työn Liitto ja STTK. Nuorten ääntä käyttävät opiskelijajärjestöt SYL, SAMOK ja SAKKI. Kampanjaa tukevat myös Fazer, ISS Palvelut, YIT, Lemminkäinen ja SOL Palvelut.
 
Lisätietoja: 
Anne Virtanen, kampanjan projektipäällikkö, Suomen lasten ja nuorten säätiö, puh. 040 740 8877
Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, puh. 040 545 2198

Suomen lasten ja nuorten säätiö (SLNS) on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa. SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. www.nuori.fi 

Vuonna 1947 perustettu Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tukee nuorten koulutus- ja uravalintoja sekä työelämätaitoja luomalla koulujen ja yritysten välille kumppanuuksia ja osallistumalla yrittäjyyskasvatukseen. TAT viestii suomalaisesta elinkeinoelämästä ja luotaa yhteiskuntaa tutkimalla työelämään liitettyjä mielikuvia ja seuraamalla työnantajien toimintaympäristössä sekä maineessa tapahtuvia muutoksia. Vaikuttamalla ja viestimällä kansainvälisen median kautta TAT tekee suomalaista osaamista tunnetuksi maailmalla. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media. www.tat.fi

Taitaja2013 Joensuussa 14.-16.5.2013

Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Joensuu Areenalla 14.-16.5.2013. Tapahtumaan odotetaan n. 35 000 kävijää.

Taitaja-tapahtuman kilpailuissa taitojaan mittelee 500 opiskelijaa. Yleisö pääsee seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja voi samalla tutustua laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yritykset kohtaavat nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitänsä ja nuoret saavat tukea ammatinvalintaan. Tapahtuman teemana on ”Osaamisen iloa!”.

Ammattitaidon SM-kilpailuissa oman alansa Suomen mestaruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalta. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailut sekä Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa.

Taitaja2013 Joensuu -tapahtuman järjestää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhdessä oppilaitostensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Taitaja2013

Skills Finland ry

Tiedeprojekti vei lukiolaiset CERNiin.

Savonlinnan lyseon lukion, Savonlinnan taidelukion ja Sievin lukion yhteistyönä toteuttama tiedeprojekti johdatti oppilaat fysiikan tutkimusmatkalle. Itsenäistä projektityöskentelyä, tieto- ja viestintäteknologiaa ja asiantuntijavuorovaikutusta hyödyntänyt kurssi huipentui tiedeleiriin CERNissä Genevessä marraskuussa 2012.

Matka fysiikan tutkimuksen huipulle

Tiedeprojektina toteutettu lukion FY12-kurssi lennätti joukon savonlinnalaisia ja sieviläisiä nuoria Sveitsin Geneveen marraskuussa 2012. Ohjelmaan kuului tutustuminen tutkimuskeskus CERN:iin, jossa tehtävä tutkimus on vahvistanut mm. hiukkasfysiikan standardimallin ennustaman Higgsin bosonin olemassaolon. Higgsin bosoni on alkeishiukkanen, jonka löytyminen tukee nykyistä selitystä aineen massalle eli olemassaololle.

Motivoitunutta ja pitkäjänteistä opiskelua

Geneven vierailua edelsi lähes vuoden mittainen työskentely tiedeprojektin parissa. Kurssilla aloitti lukiolaisten lisäksi myös muutama erityisen innostunut yläkoulun 9-luokkalainen, joiden mukanaoloa rohkaistiin ja kannustettiin. Kolmen koulun yhteinen projekti käynnistyi kevättalvella 2012 kurssilaisten tutustumisella modernin fysiikan teemoihin luentojen ja aihepiiriä täydentävien keskustelujen kautta. Syventävä työskentely jatkui opiskelijoiden tiimityönä valmistelemien projektien, seminaarien ja tutkimuskohdevierailujen puitteissa.

Fysiikkaa ja teknologiaa yhdistävän projektin tarkoituksena oli avata opiskelijoille uusia näkökulmia fysiikan opiskeluun, tutkimukseen ja ammattikuvaan. Tieteellisten lähtökohtien lisäksi kurssi tarjosi avartavia kokemuksia kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista tutkimuksen ja teknologian aloilla. Myös muut tärkeät ominaisuudet, kuten vuorovaikutus-, tiedotus- ja kielitaito harjaantuivat kurssilla kuin huomaamatta.

Opiskelijat ammensivat kurssilta positiivisia elämyksiä ja motivaatiota opiskeluun: ”mahtava projekti, joka innosti alusta loppuun.”

Tutustu kurssin kotisivuihin täällä.

Teksti: Maija Pollari

Kuva: Kyösti Silvasti

Mereta Oy:n yrittäjät: Koulutus ei tarjoa opiskelijoille eväitä työelämään

Kotkalaisten yrittäjien Ville Laakson ja Pasi Kinnusen Mereta Oy on osaltaan kehittänyt matkailu- ja ravintola-alan palveluja kaupungissa kymmenen vuoden ajan. Kaksikko on ottanut hoitaakseen merkittäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Yritys operoi vuokralla ympärivuotisten Kotkan Klubin, Konserttitalon ja Merikeskus Vellamon ravintolapalveluja. Kesämatkailukohde Kaunissaaren kahvilan, kaupan ja ravintolan miehet omistavat itse.

– Pyrimme erottautumaan valtavirrasta hyvällä ja yksilöidyllä palvelulla. Tarjoilijoillamme on riittävä tuotetuntemus, jotta he osaavat kertoa esimerkiksi viineistämme asiakkaalle. Sitä kautta saamme rakennettua tarinan ruokailun ympärille. Tärkeintä on, että asiakkaat saavat käyttää palveluja, jotka on toteutettu viimeistä piirtoa myöten kunnolla.

Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, koulutuspolitiikka ja alan Helsinki- ja Lappi-keskeisyys kuitenkin huolestuttavat yrittäjiä.

— Kapeakatseisuus vaivaa matkailu- ja ravintola-alan koulutusta. Maakuntien osaaminen ei pääse tarpeeksi esiin, yrittäjät sanovat.

Koulutuksen taso huolestuttaa

Meretan liiketoiminnan tärkein kulmakivi on henkilökunta, jota kokoaikaiseksi muutettuna on 13. Työsuhteet ovat melko pitkiä, ja perushenkilöstö on pysynyt talossa vuosia.

– Tällä hetkellä rekrytoimme keittiöön, mutta pula osaavista työntekijöistä on levinnyt Kotkaankin. Ongelma on yrityksellemme uusi, Laakso sanoo.

Kaupungissa valmistuu kokkeja kahdesta oppilaitoksesta, joiden opiskelijoita käy Meretassa työharjoittelussa.

– Vastavalmistuneiden osaamistaso on nykyään sellainen, ettei heitä voi ottaa suoraan vakituiseen, palkalliseen työhön. Monelta tuntuu puuttuvan työelämän taidot kokonaan. Olemme käyneet aiheesta keskusteluja oppilaitosten ja kollegojen kanssa, Laakso toteaa.

Ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikataan ja ammattiopintojen määrää vähennetään. Suunta huolestuttaa Ville Laaksoa ja Pasi Kinnusta.

– Nykymuotoinen koulutus ei tarjoa opiskelijoille kunnollisia eväitä työelämään. Tuntimäärien vähennysten takia oppilaitokset jättävät leijonan osan työn oppimisesta harjoittelujaksoille. Meillä ei ole resursseja opettaa perusasioita, jotka opiskelijoilla pitäisi olla hallussa harjoitteluun tullessaan.

– Samalla on kuitenkin todettava, että opiskelijoiden joukossa on helmiäkin, joilla on aitoa kiinnostusta alaa kohtaan. Itse peräänkuulutan myös opettajien vastuuta, heidän pitäisi olla ajan hermolla ja vierailla säännöllisesti alan yrityksissä, Kinnunen lisää.

Laaksoa vaivaa alan pääkaupunki- ja Lappi-keskeisyys, joka näkyy myös koulutuksessa.

– Jo minun opiskeluaikanani, vuosituhannen vaihteessa Helsingin Haaga Instituutissa opetuksessa käytettiin esimerkkeinä isoja ketjuja tai Lapin matkailukeskuksia. Siihen on omat syynsä, mutta se vääristää opiskelijoiden perspektiiviä alasta, joka on täynnä pieniä yrityksiä. Niiden mahdollisuudet, ongelmat ja markkinointi jäävät koulutuksessa liian vähälle huomiolle.

Lue lisää: Kotkalaisten yrittäjien tarina kokonaisuudessaan Vitriini 3/2013 lehdessä
Mereta Oy:n verkkosivut 

Kuva: Jussi Rasimus

Mistä kaikkialta fyysikon voi löytää?

- Tämän kurssin aikana on ollut hauska nähdä, mistä kaikkialta fyysikon voi löytää. Muistan kysyneeni lukiossa matematiikan tunnilla sen opettajille niin kuuluisan kysymyksen; missä tätä tarvitaan? Monen asian kohdalla vastaus on jo tullut vastaan, mutta kurssin aikana paljastui vielä lisää vastauksia.

Näin tiivistää Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelija kokemuksiaan kuluneena vuonna ensimmäisen kerran järjestetystä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoimasta Luonnontieteiden työelämäyhteydet -opintojaksosta.

Opintojakson tavoitteena oli tarjota luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden opettajiksi opiskeleville tietoa näiden alojen yrityksistä ja toimialoista, tulevaisuuden osaamistarpeista ja työelämätaidoista. Lisäksi opiskelijat saivat valmiuksia koulu-yritysyhteistyöhön tulevassa opettajan työssään.

Jaksolla eri ainealojen ammattilaiset kävivät luennoimassa ja kertomassa omia kokemuksiaan uramahdollisuuksista ja yritystoiminnasta. Yritysvierailuita tehtiin neljään Joensuussa toimivaan yritykseen: UPM:n vaneritehtaalle, Fortumin voimalalle, Blanccolle ja Linnunmaalle.

 
Opiskelijat vierailulla UPM:n vaneritehtaalla Joensuussa.

Työelämän sovelluksia oppiaineille

Tulevat opettajat saivat tehtäväkseen pohtia työelämän osaamistarpeita suhteessa koulujärjestelmään. Loppuraporteissaan opiskelijat nostivat esiin käytännön osaamisen arvostuksen:

- Yliopistokoulutus tarjoaa mielestäni liian vähän käytännön opetuskokemusta. Opettajan tulee perusasioiden hallinnan lisäksi osata myös soveltaa opettamaansa asiaa. Aiemmin olen nähnyt soveltamisen lähinnä ongelmanratkaisuna, mutta tämän kurssin kautta sain siihen koulua ja työelämää yhdistävän näkökulman, joka ei aiemmin ole ollut näin selkeä.

- Tulevaisuudessa voisin perehtyä lisää erilaisten ammattien työnkuviin, jotta osaisin soveltaa oppiaineideni erityispiirteitä vastaamaan paremmin oppilaiden tarpeita. Kurssi auttoi näkemään taitoja, joita arvostetaan työelämässä, kuten ryhmätyötaidot ja Excelin käyttö. Kaikissa yrityksissä kaivattiin parempia perustaitoja nimenomaan Excelin käytössä. Peruskoulussa kyseisen ohjelman käyttöä opetetaan lähinnä valinnaisena aineena. Näitä voin tulevaisuudessa vahvistaa oppilailleni.

Sosiaalisesti lahjakas menestyy

Opiskelijat haastattelivat yrityksiä myös siitä, millaisia työelämätaitoja he arvostavat. Loppuraporteissa nostettiin esiin erityisesti sosiaalisten taitojen merkitys.

- Sosiaaliset taidot mainittiin jokaisella yritysvierailulla, joten näiden taitojen kehittämistä ei voi vähätellä. Tässä vaiheessa voisi väittää, että nuoret osaavat jo nämä taidot, onhan internet tarjonnut täysin uuden maailman sosiaaliselle kanssakäymiselle. Kova totuus iskee siinä vaiheessa, kun nämä netin syövereissä opitut taidot eivät toimikaan samassa huoneessa olevien ihmisten kanssa.

- Monessa yrityksessä painotettiin myös sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja, joita opetetaan peruskoulussa heikosti. Peruskoulussa ja lukiossa opetukseen voitaisiin lisätä erilaisia ryhmätilanteita, joissa voitaisiin harjoitella erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä ja työnjakoa. Lisäksi monialaisuutta voitaisiin tuoda esille projektitöissä, missä asiaa tarkastellaan useamman oppiaineen näkökulmasta.

- Yritykset korostivat projektityövalmiutta sekä kirjoitustaitoa. Projektityötaitoja on helppo opiskella myös peruskoulussa. Esimerkiksi tavallisen ryhmätyön sijaan voitaisiinkin tehdä esitelmiä projekteina. Projektityöskentelyssä oppilaat tekisivät töitä yhdessä, mikä kehittäisi samalla myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Kurssi, jota todella tarvitaan

Opintojakso koettiin hyödyllisenä ja tärkeänä lisänä yliopiston tarjontaan, ja opiskelijat toivoivat sitä kehitettävän osaksi opetustarjontaa siten, että kaikki opiskelijat pääsisivät osallisiksi jo ensimmäisenä lukuvuonna.

Yliopisto-opiskelun toivottiin yleisestikin tarjoavan nykyistä paremmin näkymiä työelämään ja siellä tarvittaviin taitoihin. Opiskelijat kaipasivat uudistuksia niin työskentelytapoihin kuin työelämäyhteyksiinkin.

- Yliopisto ja yritysmaailma eroavat esimerkiksi ryhmätyöskentelyn määrässä. Yrityksissä tehdään paljon enemmän tiimityöskentelyä.

- Ainakin itse arvostan nyt vielä enemmän vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Nykyään pelkkä oman alan hallinta ei enää riitä. Pitää olla valmis jakamaan tietoa myös muiden kanssa sekä pyytämään muilta asiantuntijoilta apua.

Mistä kaikkialta fyysikon voi siis löytää? Yksi lienee ainakin tämän jakson jälkeen selvää; tulevaa luonnontieteilijää ei enää löydä yksin kammiostaan vaan toimimasta osana yhteistyökykyistä, monialaista tiimiä.

Kiitos opintojakson yhteistyöyrityksille ja innostuneille opiskelijoille!

Teksti ja kuvat: Johanna Haapakorva, projektipäällikkö Itä- ja Keski-Suomi, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Ruudun takana: Vuosi Taloudellisen tiedotustoimiston kummiluokkalaisena

Vajaa vuosi sitten luokastamme tuli Taloudellisen tiedotustoimiston kummiluokka. Vielä silloin minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä TAT tarkoittaa.

Infotilaisuudessa sain selvyyden asiaan. ”Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan – kotimaassa ja kansainvälisesti.”, kertoivat TATin nettisivut. TAT haluaisi meiltä nuorilta mielipiteitä elinkeinoelämää ja omia palvelujaan koskeviin asioihin, jotta niitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi.

Heti kuukauden kuluttua toiminnan alkamisesta meitä haastateltiinkin jo lehteen. Satakunnan Kansan toimittaja tuli vierailemaan koulullemme ja ottamaan selvää projektistamme. Haastattelija kyseli meiltä kaikilta myös yleisesti työelämää koskevia kysymyksiä. Oli myös hauskaa päästä lopuksi oikein lehtikuvaan.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäällikkö Jarmo Matala-Aho tuli seuraavaksi tapaamaan meitä koulullemme. Häneltä saimme lopullisen selvityksen siitä, mitä kummiluokka toiminta todella tulisi sisältämään. Meille annettiin myös mahdollisuus itse vaikuttaa vuoden yritysvierailuihin, ja ideoimmekin mahdollisia kohteita ahkerasti Jarmon kirjoittaessa niitä kynä sauhuten muistiin.

Yrityskylästä oikeisiin yrityksiin

Omasta mielestäni vuoden kohokohta oli ehdottomasti vierailumme Turun yrityskylässä. Yrityskylä on ikään kuin pienoiskaupunki, jonka tarkoituksena on opettaa 6.-luokkalaisille työelämässä tarvittavia taitoja. Yhtä hyvin sitä voisi mielestäni soveltaa vähän vanhemmillekin, ainakin meidän lukiolaisporukkamme ihasteli kylää tasan samalla innolla kuin nuo 6.-luokkalaisetkin.

Vuosi kummiluokkana on opettanut tärkeää tietoa tulevaisuuden työelämää ajatellen. Yritysvierailujen avulla on voinut sulkea pois joitakin epämieluisia aloja ja samalla sisäistänyt entistä syvemmin, mitkä saattaisivat olla omia kiinnostuksen kohteita jatko-opiskelua ajatellen.

Ensimmäinen yritysvierailumme oli Luvataan, joka on Porissa toimiva teollisuuskonserni. Luvata valmistaa kuparipuolituotteita mm. aurinkopaneeleihin ja magneettikuvauslaitteisiin. Oma käsitykseni teollisuuden alasta ja mahdollisista työpaikoista muuttui. En aikaisemmin ollut käsittänyt, että teollisuus työllistää paljon esimerkiksi viestinnän- ja myynnin ammattilaisia. Saimme kuulla mielenkiintoista tietoa myös kansainvälisistä työskentelymahdollisuuksista teollisuudessa.

Kertomukset työelämästä kannustivat

Tämän vuoden alussa koulullemme saapui kaksi miellyttävää vierailijaa: Työelämän nuorisolähettiläs Aicha Manai ja jo vanha tuttumme Jarmo Matala-aho. Heidän kanssaan keskustelimme esimerkiksi siitä, saako koulussamme riittävästi opinto-ohjausta. Myös jatko-opiskelut ja mahdolliset unelma-ammatit olivat aiheinamme. Aicha ja Jarmo kertoivat meille omia kokemuksiaan ja kannustivat meitä pohtimaan omia vahvuuksiamme.

TAT-kummiluokkatoiminta päätettiin toukokuussa vierailulla Raumalle, Metsä Fibren tehtaalle. Opin taas paljon uutta sekä sellunvalmistuksesta että työskentelystä Metsä Fibren kaltaisella tehtaalla. Vierailun lopuksi otettiin muutama kuva koko porukasta ulkona tehdasmiljöötä vasten ja sitten lähdettiin kotimatkalle.

Lukiossa oman luokan kanssa ei vietetä kovinkaan paljon aikaa, jos lainkaan. Siinäkin suhteessa TAT-vuosi on ollut ehdottomasti hieno yhdistävä tekijä. Yhteistyön kautta oppii aina paljon enemmän kuin yksin työskennellessä, sillä asioita tulee pohdittua useammista näkökulmista.

Minusta on ollut upeaa huomata, että meidän nuorien tulevaisuudesta todella kannetaan huolta ja meidän mielipiteellämme on painoarvoa yhteiskunnassa. Sen takia olen ainakin itse jaksanut yrittää panostaa koulutyöhön parhaani mukaan. Nuorisolähettiläs Aicha Manain kertomus omasta elämästään ja työnhakemisestaan oli erityisen innostava. Hän oli ollut työttömänä jonkin aikaa, tehden kaikenlaisia oman alansa ulkopuolisiakin pätkätöitä. Sinnikkäällä yrittämisellä ja positiivisella asenteella hän oli kuitenkin lopulta saanut unelmiensa työpaikan, TATin nuorisolähettiläänä. Tästä opin, että tekemällä parhaansa ja uskomalla itseensä, saavuttaa aina lopulta myös tuloksia.

Teksti: Ada-Emilia Raschka

Ilmiömäistä oppimista

Vaikka helsinkiläistä Etu-Töölön lukiota kutsutaankin Tylyksi, nimi ei ole enne. Ainakaan, jos puhutaan suhtautumisesta uusiin ideoihin. Tylyssä on ensi kertaa käynnissä ilmiöpohjaisen oppimisen jakso. Apulaisrehtori Saila Linkopuu kertoi Opettimelle, mistä on kyse.

Ajatus ilmiöpohjaisesta opetusjaksosta sai alkunsa reilu vuosi sitten. Tällöin koko lukion opettajakunta sitoutui yhdessä lähtemään mukaan kokeiluun. Tavoitteena oli uudenlaisen jakson aikana saada opiskelijat aidosti tekemään asioita. He ottaisivat vastuun opiskelustaan, eivätkä vain istuisi ja sormeilisi kännykkää.

Opettajat perehtyivät ilmiöiden opettamiseen innokkaasti koko vuoden ajan ennen varsinaista jaksoa. Koululla vieraili asiantuntijoita ja opettajat kävivät kursseilla, joilla perehdyttiin esimerkiksi siihen, miten pedagogiikka ja sosiaalinen media liittyvät yhteen.

Tulevaisuuden taidot tähtäimessä

Opiskelijoiden aktivoiminen lukiossa on Linkopuun mielestä tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Perinteinen tapa oppia, jossa opettaja luennoi, opiskelija kuuntelee ja kokeessa mitataan osaaminen, on käynyt vanhanaikaiseksi.

Kyse ei ole siitä, ettei lukio olisi muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana. Siitä on esimerkiksi tullut luokaton ja kurssimuotoinen. Samalla kuitenkin myös työelämä on muuttunut. Se tulee muuttumaan entisestään siihen mennessä, kun nyt 16-vuotiaat nuoret pääsevät työuransa alkuun. Lukiossa on siksi voitava opiskella niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan.

Mikä ilmiöpohjaisuus?

Etu-Töölön ilmiöpohjaisen opetusjakson aikana noudatetaan opetussuunnitelmaa. Suurimmat erot tavanomaiseen jaksoon nähden ovat, ettei jakso sisällä erillistä koeviikkoa. Arviointi voidaan tehdä pitkin jaksoa esimerkiksi kokeina, tai kokonaan ilman niitä, opettajan valitsemalla tavalla.

Myös oppituntien aikataulutusta on muokattu. Tavallisen jakson aikana yhden aineen oppitunnin kesto on 75 minuuttia. Kutakin ainetta opetetaan kolme kertaa viikossa. Tällöin opiskelija osallistuu noin viiden oppiaineen tunnille joka päivä. Jatkuva näkökulman vaihtaminen ja oppiaineesta toiseen siirtyminen voi Linkopuun mukaan käydä nuorelle raskaaksi.

- Nuoret tarvitsevat aikaa syventyä töihin, kuten me aikuisetkin, hän toteaa.

Ilmiöpohjaisen jakson aikana kaksi 75-minuuttista on yhdistetty niin, että minuutteina aineen oppimäärä on sama, mutta tapaamiskertoja tulee yksi vähemmän. Yksi pidempi tapaamiskerta sallii syventymisen opittaviin asioihin. Linkopuu korostaa tämän olevan iso asia opettajan näkökulmasta.

Kokonaisuus on osiensa summa

Yksi olennainen näkökulma ilmiöpohjaisessa oppimisessa on, että tiedosta on voitava rakentaa kokonaisuuksia. Tärkeään osaan astuu tällöin oppiaineiden välinen yhteistyö. Tähän Tylyssä on panostettu paljon. Ilmiöt, joihin jaksojen aikana perehdytään, voivat olla kahden tai useamman oppiaineen välisiä.

Laajin useamman oppiaineen välinen ilmiö on keski-aika. Lukiolaiset järjestävät jakson lopuksi muun muassa keskiaikaiset markkinat, joiden ohjelman he ovat kokonaan itse suunnitelleet. Luvassa on myös keskiaikainen Robin Hood -aiheinen musikaali, joka sekin toteutetaan osana kurssisuunnitelmaa.

Yksi ilmiöpohjaisen oppimisen jakson kursseista on sosiaalisesti hyvää yrittäjyyttä käsittelevä kurssi, joka Tylyssä kulkee lisänimellä hyväntekeväisyyskurssi. Opiskelijat ovat päässeet tutustumaan yritysten eettisen toiminnan periaatteisiin.

- Opiskelijat tutustuivat Globehopeen, toimivat Unicefin lipaskerääjinä, kävivät leipäjonossa jakamassa leipää, Linkopuu luettelee.

Ruotsin ja espanjan kielten kurssit osallistuivat yhdessä Ravintolapäivään.

- Ravintolapäiväkin on ilmiö ja oppilaat olivat innolla mukana, Linkopuu iloitsee.

Suuri muutos oppimiskulttuuriin

Palautetta jaksosta on jo kerätty koko koululta kertaalleen. Jakson lopuksi on vuorossa uusi palautekierros keskusteluineen.

- Osa oppilaista on kovin innoissaan, Linkopuu kertoo. Esiin on noussut ihania kehittämiskohteita ja mietimme yhdessä, miten tämä toteutetaan ensi vuonna.

Uudenlainen oppiminen on vaatinut myös taitoja, joita opiskelijat eivät ennen ole tarvinneet. Kärjistetysti voi todeta opiskelijoiden tottuneen siihen, ettei tunneilla tehdä mitään.

- Se, että tunneilla tehdään paljon, on monille uutta ja erilaista. Joidenkin mielestä se tuntuu raskaalta. Vaikeaa voi olla myös niillä nuorilla, jotka ovat tottuneet kurssien suorittamiseen pänttäämällä, Linkopuu toteaa.

- Toisaalta opiskelijat ovat todenneet ilahtuneina, että tekemällä asioita todella oppii. Aktiivisuus on luonut aktiivisuutta.

Linkopuu on ylpeä opettajakunnastaan, joka on lähtenyt innolla mukaan ilmiöpohjaisen oppimisen kehitystyöhön. Linkopuun mukaan koko projektia sävyttää yhdessä tekemisen ja uuden kehittämisen henki.

- Lukioon kohdistuu nykyään paljon muutospaineita. Emme jää katselemaan sivusta ja pelkäämään maailman muutosta, vaan olemme ennakkoluulottomia ja reippaasti mukana.

Myös muiden koulujen kiinnostus ilmiöpohjaisen oppimisen jaksoa kohtaan on ollut suurta ja monet ovat halunneet tulla käymään ja tutustumaan.

- Me kerromme kaikesta avoimesti. Haluamme verkostoitua ja on todella hedelmällistä keskustella asioista sekä saada positiivista palautetta. Se innostaa jatkamaan uusien toimintamallien kehittämistä.

Teksti: Mari Lehtonen
Kuvat: Saila Linkopuu, Mikko Damsk

Työelämätaitojen opettaminen nuorille on tärkeää

Näin kesän kynnyksellä tuhannet nuoret kesätyöntekijät saapuvat työpaikoille, moni heistä ihan ensimmäistä kertaa. Jotta nuoren taival työelämässä alkaisi mahdollisimman mutkattomasti, on hänet hyvä perehdyttää paitsi varsinaiseen työtehtäväänsä, myös työelämässä tarvittaviin yleisiin työelämätaitoihin. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on luonut käytännönläheisen materiaalin, jonka avulla yritysten esimiehet ja muut perehdyttäjät voivat johdatella nuoret työntekijät työelämätaitojen pariin nopeasti ja helposti.

Materiaalissa työelämätaidot on jaettu neljään osa-alueeseen; uranhallintataitoihin, esimies-alaistaitoihin, työtehtävään liittyvään osaamiseen sekä työtehtävästä riippumattomiin valmiuksiin. Osa-alueet on avattu kuvaamalla, miltä oikeantyyppinen osaaminen näyttää ja vaikuttaa. Niiden pohjalta materiaalin anti voidaan tarkentaa helposti yritystasolle, esim. kertomalla miten kyseinen asia on juuri meidän yrityksessämme toteutettu tai määritelty.

Voit ladata työelämä-aineiston tästä tai osoitteesta www.kuntyoalkaa.fi

Molekyyleistä ekosysteemeihin Kasvitieteen Päivillä

Suomalaisen kasvitutkimuksen koko kirjo solutasolta ekosysteemeihin esittäytyi Helsingin Viikissä järjestetyillä Kasvitieteen päivillä 13.-15.5.2013.

Sopivasti Floran päivänä 13.5. käynnistyneet Kasvitieteen Päivät kokosivat Viikin kampukselle suuren joukon kasvitutkijoita eri puolilta Suomea. Symposiumin teemoissa (ks. ohjelma) olivat esillä mm. kasvien ja ympäristötekijöiden väliset vuorovaikutukset, soluviestintä ja sopeutuminen muuttuvaan ympäristöön.

”Kasvitieteen Päivät jatkaa 25-vuotista perinnettä tutkimusaiheiden ja -tulosten esittelyssä sekä tutkimuksen tulevaisuuden suunnittelussa. Tarkoituksena on kattaa kaikki kasvitieteen alat perustutkimuksesta soveltavaan kasvibiologiaan”, sanoi järjestelytoimikunnan puheenjohtaja professori Kurt Fagerstedt tervetulotoivotuksessaan. Hän iloitsi myös alan kansainvälisyydestä: tapahtumassa oli edustettuna 31 kansalaisuutta.

Kasvitiede vastaa maailmanlaajuisiin ympäristö- ja energiahaasteisiin

Kasvitutkimuksen kärkiä esiteltiin evoluution ja systematiikan, fysiologian, ekologian ja ympäristön sekä soveltavan tutkimuksen sessioissa. Solutasolla tapahtuvan molekyylien ja proteiinien vuorovaikutusten lisäksi esillä oli kiinnostavia tutkimustuloksia mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvien aineenvaihduntaan ja sopeutumiskykyyn.

Mökkirantoja vaivaavien sinilevien eli yhteyttävien syanobakteerien geneettinen muokkaaminen voi puolestaan tarjota mahdollisuuksia valmistaa neljännen sukupolven biopolttoaineita.

Tutkija Patrik Jones Turun yliopistosta visioi, että tulevaisuudessa yhteyttävät organismit tuottavat polttoainetta kasvatusnesteeseen, josta sen voi kerätä ja ottaa suoraan käyttöön.

Jones kertoi ryhmänsä pyrkivän tunnistamaan syanobakteereista polttoaineiksi soveltuvia yhdisteitä ja aineenvaihduntareittejä. He ovat havainneet, että syanobakteerit tuottavat luonnollisesti pieniä määriä esim. butanolia. Tutkimuksen tavoitteena onkin kehittää syanobakteerikantoja, joissa auringon valoenergia voitaisiin tehokkaasti valjastaa polttoainetuotantoon.

Aivan lähiaikoina leväbensa ei kuitenkaan ole tulossa kuluttajien ulottuville. ”Toistaiseksi olemme vielä kaukana taloudellisesti kannattavista ratkaisuista”, Jones hillitsi innostusta.

Nuoret tutkijat estradilla

Kymmenettä kertaa järjestetyt Kasvitieteen Päivät tarjosivat myös aloitteleville tutkijoille ja jatko-opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella esiintymistä ja tieteellistä viestintää konferenssiympäristössä. Vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat tärkeitä taitoja uusien suuntien ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi.

Ensimmäistä kertaa tieteellisessä konferenssissa esitelmöinyt jatko-opiskelija Virpi Virjamo Itä-Suomen yliopistosta sanoo hyötyneensä eniten ”mahdollisuudesta saada kokemusta esitelmän pitämisestä. Puhuminen suomalaisille tutkijoille, joiden joukossa oli vielä monia tuttuja, tuntui paljon vähemmän pelottavalta kuin ensiesitelmän pitäminen ulkomailla olisi tuntunut.”

Virjamo kertoi esitelmässään miten kuuset taistelevat kemiallisesti loisia ja laiduntajia vastaan. Kuuset puolustautuvat tuottamalla vuosikasvustoihinsa voimakkaita sekundaariyhdisteitä kuten alkaloideja ja tanniineja. Virjamon tutkimus on osoittanut, että kuusen nupuissa ja kerkissä valmistuu runsaasti erilaisia puolustusyhdisteitä.

”Kohokohtia olivat myös tuttujen tapaaminen eri puolilta Suomea ja sen huomaaminen miten pitkälle he tutkimustyössään ovat ehtineet viime vuosina. Kotimatkalla muistiinpanoihin tuli raaputeltua monta uutta ideaa oman tutkimuksen jatkamiseksi eteenpäin”, Virjamo luotaa symposiumin antia.

Teksti ja kuva: Maija Pollari.

Lähde LUMA-Sanomat

Suomen leipurimaajoukkueelle kultaa pohjoismaisessa kisassa

Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue voitti kultaa Kööpenhaminassa 26.–27. toukokuuta järjestetyssä leipomoalan Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Asiasta uutisoi Good News from Finland -uutispalvelu.

Voitokkaan joukkueen muodostivat Elonen Oy Leipomon Katri Mäkinen, Harjun Leipomon Jari Viljamaa ja Finnbakelsin Joachim Wunsch. Joukkueen valmentajana ja kilpailun yhtenä tuomarina toimi Royal Bakeryn Veli-Matti Ahvenharju.

Norja otti hopeaa, Ruotsi sai pronssia, ja Tanska jäi neljänneksi Tanskan Leipuriliiton järjestämässä kilpailussa. Kilpailun tuomaristossa oli leipomoalan ammattilainen jokaisesta osallistujamaasta.

Kaksipäiväisessä mestaruuskilpailussa leivottiin ruokaleipiä ja kahvileipiä. Lisäksi tehtiin leipätaitotyö, jossa piti käyttää vähintään neljää erilaista taikinaa. Kilpailutöiden teemana oli pohjoismainen mytologia.

Suomalaiset olivat ottaneet tuotteisiinsa vaikutteita Kalevalasta. Katri Mäkisen leipätaitotyön pääelementtejä olivat Väinämöinen, Aino-neito ja kantele. Suomen joukkueen vahvuuksia kilpailussa olivat tasainen suoritus ja tuotteiden hyvät maut.

Mestaruuskilpailu järjestettiin nykymuodossaan nyt kolmatta kertaa. Sen tavoitteena on vahvistaa leipomoalan ammattilaisten yhteenkuuluvuutta Pohjoismaissa ja tuoda leipomoalaa esiin positiivisella tavalla.

www.leipuriliitto.fi

Leipurimaajoukkueen Katri Mäkinen esittelee ammattiaan Kunkoululoppuu.fi-palvelussa: 

Virtuaalivierailulla käytännön esimerkkejä ja työelämätietoa oppitunnille

Vuoden alussa kirjoitimme Taloudellisen tiedotustoimiston TATin uudesta työkalusta koulu-yritysyhteistyön järjestämiseen, virtuaalisista asiantuntija- ja yritysvierailuista. Asiantuntijaverkosto.fi on yläkoulun ja lukion opettajille sekä opinto-ohjaajille suunnattu verkkopalvelu, jonka kautta voi kutsua asiantuntijan oppitunnille kertomaan työstään, osaamisestaan ja urastaan virtuaalisesti. Noin 20 minuutin mittaisen vierailun avulla nuoret kuulevat konkreettisen esimerkin oppitunnin aiheesta työelämässä ja pääsevät kysymään kysymyksiä asiantuntijalta.

Teoriasta käytäntöön asiantuntijoiden avulla

Kevään aikana toisensa tavoittivat koulut ja asiantuntijat satojen kilometrien päässä toisistaan, toisinaan jopa tuhansien kilometrien etäisyydeltä. Kaukaisin asiantuntija teki vierailun Turun normaalikoulun oppilaanohjauksen tunnille Danonelta Dubaista. Kevään aikana toteutettiin yhteensä 11 pilottikokeilua virtuaalisista asiantuntijavierailuista. Martinlaakson lukion fysiikan ja matematiikan opettaja Sanna Lehtamo kutsui asiantuntijan Vantaan energialta kertomaan fysiikan tunnilleen voimalaitoksen toiminnasta käytännössä. Opiskelijat kyselivät asiantuntijalta erityisesti tulevaisuuden energiamuodoista ja Vantaan energian kehittämissuunnitelmista.

- Vierailu sopi tunnille mielestäni hyvin, koska fysiikassa on käsitteitä ja malleja, joiden käytännönläheisyys vaatii selventämistä. Fysiikan 2. kurssin tunnilla käsiteltiin lämpövoimakoneita ja voimalaitoksen työntekijän esittämät asiat konkretisoivat ja tukivat mm. oppikirjan tekstiä sekä opetusta lämpövoimakoneen toimintamallin läpikäymisestä. Pienellä viilauksella tekisin tämän uudelleen ja aion hyödyntää seuraavana lukuvuonnakin. Myös ulkopuolisilta tahoilta tulee viestiä siitä, että lukion pitää tulla lähemmäksi mm. työelämää. Virtuaalivierailu oli myös kurkistus työelämään ja samalla "opoilua", kuvailee Lehtamo virtuaalivierailun hyötyjä oppitunnillaan.

Turussa Puropellon koulun kahdeksasluokkalaisille esiteltiin oppilaanohjauksen tunneilla Turun elinkeinoelämää niin live-vierailujen kuin virtuaalivierailujenkin muodossa. Virtuaalivierailut tehtiin Raisio Oy:lle ja Radisson Blu Marina Palace Hoteliin. Näiltä asiantuntijoilta oppilaat tiedustelivat erityisesti palkasta, kesätyömahdollisuuksista ja työtehtävissä vaadittavista osaamistarpeista. Ylen Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Jaakko Loikkanen puolestaan vieraili Oulun lyseon lukion äidinkielen tunnilla kertomassa toimittajan työstä, sananvapaudesta ja journalistin ohjeista.

- Halusin kokeilla virtuaalivierailua, koska sen idea on erinomainen. Vierailun toteuttaminen oli omalta osaltani helppoa ja mutkatonta. Vierailun onnistumisen kannalta olennaisinta oli mielestäni se, että oppilaat olivat valmistautuneet vierailuun ja esittivät hyviä kysymyksiä, Loikkanen toteaa.

Ekologisia ja nopeita virtuaalivierailuja

Virtuaalivierailujen yhtenä etuna on niiden vaivattomuus ja kustannustehokkuus, kun säästytään matkakustannuksilta, matkoihin kuluvasta ajasta ja järjestelyistä. Sen sijaan etäyhteyden ja laitteiden käytön opetteluun kuluu aluksi hieman aikaa.

- Virtuaalinen vierailu sopii hyvin kiireisiin lukion kursseihin. Aikaa ei kulu paikasta toiseen siirtymiseen ja voisin kuvitella, että luennoitsijankin aikaa säästyy. Aikaa vie toki luentoon valmistautuminen aluksi, kun tutustuu laitteisiin ja ohjelmaan. Parhaimmillaan luentoa voi pitää jonkin tunnilla käytävän asian pohjustamista tai syventämistä. Tämä vaatii tietenkin opettajan ja luennoitsijan keskinäistä vuoropuhelua ja asioista sopimista, Lehtamo kokoaa.

Pilottivierailuja toteutettaessa opittiin jäälleen kerran kuinka tärkeää on testata etäyhteyden toimintaa etukäteen. Näin vältytään turhalta sähläykseltä itse vierailun aikana. Ohjeistusta ja suunnittelua kaipaavat ennen kaikkea vierailujen asiasisältö, sen kohdentaminen yleisölle ja vuorovaikutuksen herättäminen, eli ne samat seikat, jotka ovat tärkeitä myös myös ns. live-vierailuja järjestettäessä. Kun opettaja ja asiantuntija suunnittelevat yhdessä vierailun sisältöä, pohtivat ennakkotehtäviä ja kun opiskelijat tutustuvat ennakkoon asiantuntijaan ja hänen suosittelemaan materiaaliin, saadaan aikaiseksi lyhyessäkin ajassa antoisa virtuaalivierailu. Erityishuomiota tulee kiinnittää vuorovaikutuksen herättämiseen, sillä ilman vastavuoroisuutta opettajan ja opiskelijoiden puolelta, asiantuntija voi helposti tuntea puhuvansa tyhjille seinille toimistossaan.

- Kiinnostava aihe ja paljon oli kerrottavaa. Positiivinen mieli jäi. Eikä tuntunut pitkäveteiseltä, päinvastoin tuntui, että olisi voinut kertoa asiasta vaikka kuinka paljon lisää, muttei aika vain riittänyt. Välillä yhteys oli heikko ja ihan joka sanaa ei kuullut, mutta se ei haitannut ymmärtämistä, kommentoi lukiolainen, jonka maantiedon kurssilla vieraili professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta aiheenaan energiatuotannon maantiede ja kehitys.

Kiitos osallistumisesta kaikille pilottivierailuissa ja toimintamallin kehittämisessä mukana olleille opettajille, opinto-ohjaajille, asiantuntijoille ja yrityksille! Asiantuntijaverkoston toiminta laajenee syksystä alkaen ympäri Suomen. Lue lisää sen toiminnasta ja rekisteröidy mukaan osoitteessa www.asiantuntijaverkosto.fi.

Teksti ja kuvat: Auri Kohola

Energia-ala hakee hyviä tyyppejä

On keljua, jos on kylmää ja pimeää eikä töpselistä tulekaan sähköä. Energia-ala on jokaisen arjessa, ja ala tarvitsee oppimishaluisia ja -kykyisiä ihmisiä.

Energia-ala muuttuu kovaa vauhtia, ja samalla muuttuu se, millaista osaamista ala kaipaa. Edelleen tarvitaan sähköasentajia ja monia muita alan perinteisiä ammatti-ihmisiä, mutta yhä enemmän myös mm. palvelu- ja energianeuvojia ja ympäristöalan osaajia. Ennen kaikkea tarvitaan halua ja kykyä oppia.

Energia-alan osaamistarpeita pohdittiin toukokuun lopussa Helsingissä pidetyssä ensimmäisessä energia-alan ennakointikamarissa. Se on foorumi,
jossa eri alojen yritykset ja oppilaitokset keskustelevat osaamisesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Mukana ennakointikamarissa on yrityksiä, 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjää Uudenmaan alueelta, Helsingin seudun kauppakamari sekä Uudenmaan liitto.

Haussa hyviä tyyppejä

Kuulostaa kliseeltä, mutta alalla halutaan hyviä tyyppejä, jotka ovat halukkaita oppimaan, muuttumaan ja oppimaan myös pois. Tutkinto antaa perustan ammatin oppimiselle, mutta se on vasta ammattilaiseksi tulemisen polun alku.

Helsingin Energian (Helen) henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen määrittelee Helenin osaamistarpeen seuraavasti:

”Tarvitsemme hybridiosaajia, joilla on kyky hallita ja hyödyntää eri lähteistä tulevaa tietoa ja osaamista. Tarvitsemme muutos- ja oppimishalukkuutta, sillä ala on murroksessa ja muuttuu kovaa vauhtia. Tarvitsemme monikulttuurisuuden osaamista, sillä työmailla työskentelee ihmisiä eri puolilta maailmaa.”

Myös epävarmuuden sietokyky on tärkeää. Ja vaikeaa.

”Kehittyminen vaatii kolhuja”, sanoo Aholainen.

Seiska ei riitä

Mäntsälän Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Esa Muukka sanoo saman asian mutkan kautta.

”Lentäisitkö lentokoneella, jonka lujuuslaskelmista puolet on oikein? En minä ainakaan lentäisi.”

Muukka peräänkuuluttaa asennetta ja rohkeutta. Seiskan yhteiskunta ei ole tarpeeksi. Pitää vaatia enemmän eikä tyytyä perustasoon, ”ihan hyvään”. Pitää tehdä niin hyvää jälkeä, että sen ilkeää päästä käsistään ja tunnustaa omakseen. Pitää olla ammattiylpeyttä.

Kun Muukka palkkaa uutta ihmistä, hän arvioi ehdokasta näin: asiaosaaminen 20 prosenttia, asenne ja rohkeus kummatkin 40.

”Kun ala muuttuu, työtehtävät muuttuvat ja vaativat uutta osaamista. Perusasioiden on totta kai oltava hallussa, mutta varsinaisen asiaosaamisen yritykset opettavat työssä. Mutta asioita on helpompi opettaa kuin asennetta. Tärkeintä on halu ja valmius oppia ja ottaa vastuuta tekemisestään.”

Riitta Gullman

Katso alasta lisää

Energiamaailma-sivut
Energiateollisuus kunkoululoppuu.fi-sivuilla